Alkuvaikeuksia Chilessä

Viikon kestävä jetlag

Ensimmäinen päivä Santiagossa sujui väsyneissä tunnelmissa. Tavoitteemme oli pysytellä hereillä koko päivän, vaikka kuinka väsyttäisi, jotta pääsisimme nopeasti kiinni normaaliin vuorokausirytmiin. Jo illan lähestyessä, huomasimme tämän olevan helpommin sanottu kuin tehty. Kello kuuden aikaan järkyttävä väsymys valtasi meidät ja olimme aivan valmiita nukkumaan. Silmät menivät pakosta kiinni ja saimme välillä nipistellä ja herätellä toisiamme, että pysyimme hereillä. Illalla kävimme lyhyellä kävelyllä, jotta emme vain nukahtaisi liian aikasin. Hyvästä yrityksestä huolimatta, suunnitelmamme vähän epäonnistui. Lähes viikon ajan menimme nukkumaan kello 19.00 ja 20.00 välillä ja heräsimme neljän ja viiden aikaan aamulla pirteinä kuin peipposet.  

Lumiset vuoret Santiagon taustalla

Varhaiset aamut sujuivat rauhassa kirjoitellen blogia. Syötyämme aamiaisen hostelilla, suuntasimme yleensä ulos tutustumaan Santiagoon. Liikkeet olivat yleensä vielä kiinni tähän aikaan, joten kaupungissa oli melko rauhallista, katukoiria lukuun ottamatta. Yhtenä aamuna teimme kävelyn ylös Cerro San Cristobalille. Matkan varrella ja kukkulan huipulla, oli mitä mahtavimmat näkymät Santiagon yli. Lumiset vuoret näkyivät upeasti kaupungin taustalla.

Kieliongelmat alkavat

Vietimme neljä päivää Santiagossa. Tässä ajassa kerkesimme huomata miten rajoittunutta tai olematonta paikallisten englanninkielentaito oli. Chile on tänä päivänä yksi Etelä-Amerikan kehittyneimmistä maista, minkä vuoksi tietenkin luulimme, että maassa pärjäisi joten kuten englannilla. Näin ei kuitenkaan ollut.  Australiassa ollessamme opiskelimme vähän espanjankielen alkeita sekä ostimme hyvän Latinalaisen Amerikan matkustussanakirjan. Espanjankielen hallitseminen, helpottaisi matkustamista ja tietenkin paikallisiin tutustuisi helpommin. Toiveenamme on käydä kielikurssi jossain maassa!

Ensimmäiset kieliongelmat kohtasimme postipakettia lähettäessä Suomeen. Tavaraa oli kertynyt runsaasti Australiassa ollessamme, joista tietenkin halusimme eroon. Rinkat pullottivat täysinä ja oli raskasta kantaa niin suurta määrää tavaraa. Olimme päättäneet lähettää ylimääräiset tavaramme vasta Chilestä, koska Australian posti on niin kallis. Laskimme, että säästäisimme monta satasta lähettämällä tavaramme vasta Chilestä.

Postitoimistolla kukaan henkilökunnasta ei tietenkään puhunut sanaakaan englantia. Sanakirjamme avulla kuitenkin saimme asiamme selitettyä ja nainen ojensi meille pahviset laatikot. Täytettyämme laatikon tavaroillamme, oli edessä papereiden täyttäminen. Kaikki tiedot olivat pelkästään espanjaksi, eikä meillä tietenkään ollut hajuakaan mitä piti täyttää mihinkin. Asiakas postissa huomasi ongelmamme ja toimi meille tulkkina, jotta saisimme paperit oikein täytettyä. Samalla hän tulkkasi meille, mitä pakettiin ei saanut laittaa. Tämä oli jo meille ennestään tuttua, koska olimme jo matkamme aikana lähettäneet kaksi pakettia Suomeen. Paketin hinnaksi tuli 120€ ja painoa väheni rinkoistamme yli 10 kg! Nyt oli vain toivottava, että postipaketti saapuisi perille Suomeen.

Seurasimme tiiviisti postipakettimme kulkua postista saadun seurantanumeron avulla. Kahden päivän jälkeen huomasimme, että pakettimme oli jäänyt tulliin, paketissa olevan patterin takia. Mikä patteri?! Olimme aivan varmoja, että emme olleet laittaneet patteria pakettiin, edes vahingossa. Aloimme epäilemään, että kyseessä oli jokin virhe tai että joku tullissa yritti huijata meitä. Tästä kiivastuneina, lähdimme postitoimistoon ja yritimme selittää samalle naiselle, joka oli palvellut meitä, että pakettimme oli jäänyt tulliin, paketissa olevan patterin vuoksi. Tästähän ei tullut mitään, koska espanjankielentaitomme oli niin huono. Useamman soiton jälkeen nainen kuitenkin ymmärsi mistä oli kysymys. Saimme tiedoksi, että paketti palautettaisiin takaisi Santiagon postitoimistoon viiden työpäivän jälkeen. 

Harmissamme kävelimme ulos postitoimistosta ja mietimme mitä tekisimme. Matkamme suunnitelmat olivat menossa aivan pieleen yhden postipaketin vuoksi. Olimme jo viettäneet Santiagossa neljä päivää, mikä oli mielestämme  aivan tarpeeksi. Tarkoituksena oli ollut, että suuntaisimme Santiagon jälkeen pohjoiseen päin, mutta nyt jouduimme miettimään reittiämme ja aikatauluamme uusiksi. Viikon päästä, oli kuitenkin palattava Santiagoon. Mietittyä erilaisia vaihtoehtoja, päätimme matkustaa Valparaisoon muutamaksi päiväksi. Matka sinne kestäisi vain puolitoista tuntia bussilla, joten pääsisimme sieltä melko helposti takaisin Santiagoon. Kokemuksistamme Valparaisossa voitte lukea seuraavassa postauksessamme!

Tekemisen meininkiä Kuala Lumpurissa

Malesian ihana lämpö oli meitä vastassa, kun astuimme ulos Kuala Lumpurin lentokentältä. Ilmasto oli yllättävän erilainen, verrattuna Afrikan ilmastoon. Vaikka Afrikassa oli kuuma, niin jotenkin Aasian ilma tuntui lämpimämmältä ja myös kosteammalta.

  Olimme ostaneet liput lentokenttäbussiin lentokentän sisältä. Bussia jouduimme odottamaan vartin verran ennen kuin pääsimme matkaan. Väsymys ja nälkä painoi.  Itselleni tuli tosi huono olo bussissa ja arvelin sen johtuvan väsymyksestä ja matkapahoinvoinnista. Bussimatka tuntui kestävän ikuisuuden ja niin se kestikin. Emme etukäteen olleet ottaneet selvää, että lentokenttä sijaitsi niin kaukana kaupungin keskustasta. Matkaa keskustaan oli yli tunti bussilla. Koko ajan sain keskittyä siihen, etten oksenna bussiin.

  Päätimme jäädä pois Chinatownissa, koska olimme lukeneet netistä, että siellä olisi eniten budjettimajoituksia. Majoituimme ensimmäiseen löytämäämme hotelliin, huonon oloni takia. Hinta oli vähän korkeampi kun mitä olimme hakeneet, mutta saimme onneksi sitä vähän  tingittyä alas. 

Hotellilla minulle iski kauhea vatsatauti. Olin todennäköisesti saanut jonkun pöpön ravintolasta jossa viimeksi söimme Madagaskarilla. Olihan sieltä saatava joku vatsatautituliainen mukaan. 

Tervehdittyäni kävimme hoitamassa muutaman asian, mm. postissa tavaranlähetyksen vuoksi. Rinkkaan oli kertynyt jonkun verta tavaraa, joten halusimme lähettää osan tavaroista Suomeen, jotta rinkka kevenisi. Simo oli ostanut Madagaskarilaista vaniljarommia ja hölmöinä olimme luulleet, että voisimme lähettää pullon Suomeen. Malesiassa oli kuitenkin sääntö, että mitään nesteitä ei saanut lähettää. Päädyimme kuitenkin lähettämään muita tavaroita kotiin Suomeen, mm. vaatteita ja tuliaisia. Kiloja paketilla oli noin neljä ja hintaa tuli alle 40€. 
  Kävimme myös molemmat kampaajalla. Omat hiukseni olivat ihan järkyttävän huonossa kunnossa Afrikan auringon ja suihkuveden jäljiltä. Hiukset katkeilivat ja lähtivät päästä sen verta, että pelkäsin kohta olevani kalju. Kampaajalla mies tokaisi vain, että leikkaa puolet tukastani pois ja suositteli vielä päälle hoitoa päänahalleni. Hintaa koko hoidolle tuli noin 50€. Kampaajakäynti kesti kolme tuntia, sisältäen hoidon päänahalleni, päähierontaa ja hiusleikkauksen. Kokemus oli erittäin rentouttava.

Hassua kyllä, koimme pienen kulttuurisokin vasta saavuttuamme Malesiaan. Jälkikäteen sitä alkoi miettimään mitä kaikkea olimme kokeneet ja nähneet Afrikassa ollessa. Malesiassa kaikki oli niin erilaista ja paljon helpompaa. Matkustamisen ero Malesiassa ja Afrikassa oli niin suuri. Yhtäkkiä ei enää tarvinnut olla koko ajan varuillaan. Kameraa pystyi pitämään esillä kaduilla ihan huoletta (olemme kuitenkin vielä varovaisia, koska tietenkin ryöstö voi sattua missä maassa tahansa). Turvallisuuden tunne oli ihan eri tasoa kuin Afrikassa.

Ihastuimme Malesialaiseen ruokaan. Katukeittiöitä oli joka puolella kaupunkia, näissä söimme suurimmaksi osaksi. Niin pieni asia kuin,  ettei joka kerta tarvinnut sanoa, ettei halua jäitä juomaan teki meidät iloiseksi. Kuala Lumpurissa kun jääpalat ovat tehty puhtaasta vedestä. Kun kanaa tai muuta lihaa tilasi, se ei ollut pelkkää luuta ja nahkaa, vaan siinä oli kunnolla lihaa. Ruoka oli myös huomattavasti halvempaa kuin Afrikassa, joten päiväbudjettimme laski jonkun verta.

Vaikka Kuala Lumpur on Malesian suurin kaupunki, liikkuminen miljoonakaupungissa oli helppoa. Julkinen liikenne oli erittäin kattava ja oli mahdollista liikkua pitkiäkin matkoja  kaupungin sisällä junalla tai metrolla. Emme käyttäneet taksia kertaakaan, kun julkinen liikenne oli sen verta hyvä ja kaikkien lisäksi halpa. 
  Kaupungissa  oli paljon isoja  uusia ostoskeskuksia. Teki kyllä mieli shoppailla, mutta se sai kyllä nyt jäädä, kun rinkkaa vihdoin oli saanut kevyemmäksi. Selkä ja olkapäät eivät oikein tykkää liian painavasta rinkasta:D Kävimme myös elokuvissa katsomassa Interstellar elokuvan, liput olivat yhteensä noin 4€. Silmät meinasivat tippua päästä kun näimme hinnan. Ihan uskomatonta että leffassa käyminen on niin halpaa! Elokuvateatteri oli tosi moderni ja uusi, melkein parempi kuin Suomen;) Ihmettelimme kun siellä ei myyty mitään irtokarkkeja, oli pelkkiä karamellisoituja popkorneja. Kyselimme suolasten popkornien perään (myyjä katsoi meitä vähän oudosti), mutta niitä ei ollut. Karamellisoidut popkornit osoittautuivat olemaan oikeata herkkua, niitä tuli ahmittua vähän liikaa:D

Bubbletea ja bambuleivoksia välipalaksi

Marketti Chinatownissa

Uusi tukka

Simo parturinkäynnin jälkeen

Madras Lane hawkers (paikka oli jo suljettu). Tunnettu katuruokala Chinatownissa. Kannattaa kokeilla Asam Laksaa.

 Laatikossa maailmankuulut egg tart leivonnaiset erimakuisina (seesami, tavallinen ja vihreä tee) ja
BBQ pulled pork leivonnaiset vasemmalla  

Joulukoristeita

Ostoskeskuksen sisällä valmistauduttiin tulevaan jouluun

Kuala Lumpuria koristavat monet pilvenpiirtäjät

Ostoskeskuksen sisältä

Petronas twin towers juurelta

Petronas twin towers on maailman korkeimmat kaksoistornit, 452 metriä korkeat.