Näytetään tekstit, joissa on tunniste Chile. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Chile. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. tammikuuta 2016

Bussilla Andien läpi

Muuttuneet matkasuunnitelmat

Matkasuunnitelmamme ovat monesti muuttuneet matkamme aikana. Oli kyse sitten ihan uudesta kohteesta, reitistä tai jostain muusta. Matkan spontaanisuuden on mahdollistanut se, että mitään paluulentolippua ei ole löytynyt taskustamme. Harvemmin myöskään jatkolentolippua. Olimme alunperin suunnitelleet, että menisimme Chilestä Bolivian rajan yli bussilla,  mikä olisi ollut hyvin helppoa San Pedro de Atacamasta. Monet reppureissaajat ylittävät rajan kyseisestä kaupungista tai tekevät pelkkiä päiväretkiä Bolivian puolelle. Päätimme kuitenkin haudata alkuperäisen suunnitelmamme ja sen sijaan suunnata Argentiinaan!

Argentiina ei maana niinkään kiinnostanut meitä, mutta ystävämme Cesar (Etelä-Korealainen ystävämme, johon tutustuimme Afrikassa ollessamme)asuu Buenos Airesissa perheineen. Meillä oli ainutkertainen mahdollisuus tavata Cesaria uudestaan, emmekä vain voineet ohittaa tätä. Cesarilta saimme loistavia matkustusvinkkejä Argentiinaan ja muitakin ohjeita matkustamisen suhteen. Olihan hän itse kokenut matkustaja, käynyt lähes sadassa maassa. Odotimme jälleentapaamista innoissamme!

Chile - Argentiina rajanylitys 

Ylittäisimme rajan bussilla, joka lähtisi San Pedro de Atacamasta aina Saltaan asti. Kyseessä on niin sanottu "turistireitti", eivätkä paikalliset yleen käytä kyseistä reittiä. Bussimatkan hinta onkin rapiat 50 dollaria (netistä saadun tiedon mukaan), mutta jostain syystä saimme liput paljon halvemmalla. Matka kestäisi kaiken kaikkiaan noin 11 tuntia, mukaan lukien rajamuodollisuudet. Bussimatka on siinä erikoinen ja luultavasti myös sen vuoksi niin suosittu turistien kesken, koska tie kulkee osan matkasta Andien vuoriston läpi. 

Bussimme lähti sovitusti kello 9.30 aikaan aamulla. Edessä oli pitkä matka, joten olimme varanneet pientä evästä ja vettä mukaan. Lipun hintaan kuului myös joitain välipaloja, mutta halusimme pelata varman päälle. Ikinä ei ole mukavaa olla nälkäisenä bussissa, tämän olemme kokeneet muutaman kerran.  




Olimme matkustaneet noin kaksi tuntia bussissa, kun saavuimme Paso de Jamaan, Chile- Argentiina rajalle. Rajanylityspaikka sijaitsee lähes 4500m korkeudessa Andien vuoristossa, joten oletimme tietenkin, että ulkona olisi ollut jäätävän kylmä. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan pärjäsimme hyvin pelkillä huppareilla. Ulkona meitä pyydettiin ottamaan kaikki matkatavarat mukaan, jotta "huumekoira" pääsisi nuuskimaan tavaroitamme. Bussikuskimme ohjasi meitä mihin mennä ja missä järjestyksessä. Puolessa tunnissa meillä kaikilla oli leimat passissa ja pääsimme jatkamaan matkaa. Ehkä helpoin rajanylitys ikinä!

Koko bussimatka oli aivan uskomaton - Valtavia tulivuoria, suolajärviä, autiota aavikkoa, suuria laaksoja, jättiläiskaktuksia ja paljon erilaisia eläimiä. Sabina: Harmi vain, että osan matkasta tunsin oloni erittäin huonovointiseksi, ilman vähähappipitoisuuden vuoksi. Chilen puolella kävimme korkeimmillaan lähes 5000m korkeudessa!

Argentiinan hyvä ensivaikutelma

Saavuimme Saltaan illalla, vähän odotettua aikaisemmin. Salta oli paljon hienompi ja kehittyneempi kaupunki, kuin mitä olimme odottaneet. Tunsimme melkein heti, että pitäisimme Argentiinasta enemmän kuin Chilestä. Ihmiset olivat ystävällisempiä ja avuliaampia, ruoka oli hyvää ja mikä tärkeintä viini oli halpaa;) Löysimme hostellin vähän matkan päästä Saltan keskustasta, johon lopulta päätimme majoittua kahdeksi yöksi. Toivottavasti matkamme Argentiinassa jatkuisi yhtä hyvänä!

Seuraavassa postauksessa kerromme siitä, kuinka säästää monta satasta Argentiinassa.

Lyhyt video bussimatkan varrelta:


maanantai 28. joulukuuta 2015

Atacaman autiomaan luonnonihmeet - Lumihuippuiset tulivuoret, Tation geyserit ja upea sateenkaarilaakso

Autonvuokraus Atacaman autiomaassa

Edellisessä postauksessa kerroimme, että San Pedro de Atacamassa ollessamme päätimme vuokrata oman auton sen sijasta, että olisimme osallistuneet useammalle päiväretkelle. Laskimme, että tällä tavalla pääsemme halvemmalla ja todennäköisesti koemme myös enemmän. Auton vuokraus oli erittäin helppoa. San Pedro de Atacaman kaupungissa sijaitsi Europcarin toimisto, mihin vain kävelimme sisään. Autoja olisi ollut vaikka heti saatavilla, mutta päädyimme vasta vuokraamaan auton neljäntenä päivänä, koska siihen mennessä olisimme jo kerenneet sopeutua ilman vähähappipitoisuuteen. Muutaman päivän sopeutumisella emme altistaisi itseämme vakaville terveyshaitoille, kun siirtyisimme vielä korkeammalle viidentenä päivänä. Jotkut Atacaman autiomaan nähtävyyksistä sijaitsevat nimittäin yli 4000m korkeudessa. (Suositellaan, että kehoa totuteltaisiin ainakin kolme päivää, ennen kuin matkustetaan vielä korkeammalle).

Atacaman ainutlaatuinen auringonlasku

Vuokrasimme auton kello viidestä eteenpäin. Autonpalautus olisi seuraavana päivänä samaan aikaan. Olimme suunnitelleet, että teemme lyhyen ajelukierroksen illan aikana, jonka jälkeen palaisimme San Pedro de Atacaman kaupunkiin nukkumaan. Aamulla lähtisimme ennen auringonnousua liikkeelle ja palaisimme San Pedro de Atacamaan vasta ennen kello 17.00. Välipalaa ja vettä olimme ostaneet valmiiksi runsaasti, koska kauppoja ei kuulemma löytyisi matkan varrella montaa. Niitä ei löytynyt ollenkaan.

Simoa jännitti isolla autolla ajaminen, mutta kaikki sujui alkujännityksestä huolimatta erittäin hyvin. Ajattelimme aluksi, että olisimme kerenneet katsomaan lähellä sijaitsevia laguuneja sekä Salar de Atacamaa (suola-aavikkoa), mutta huomasimme pian, että kerkeäisimme vain laguuneille asti ennen pimeätä. Kun pääsimme laguuneille, huomasimme, että portit olivat kiinni, olimme siis tulleet liian myöhään. Saimme siis tyytyä siihen, että näimme vain laguunit kaukaa. Vaikka meillä oli huono tuuri laguunien kanssa, tämä ei haitannut meitä, vaan nautimme ympärillä olevista kauniista maisemista. Auringonlasku Atacaman aavikolla oli niin ainutlaatuinen ja kaunis, että pysähdyimme lähes joka paikassa ottamassa kuvia. Näimme jopa villi-aaseja!


















Tation geysirit 

Yksi Atacaman autiomaan suosituimmista nähtävyyksistä on Tation geysirit (Geysers del tatio). Tation geysirit sijaitsevat 4320m korkeudessa, vajaan 100km päässä San Pedro de Atacaman kaupungista. Geysereitä mennään katsomaan aikaisin aamulla, auringonnousun aikaan, koska silloin geyserit purkautuvat ja ovat hienoimmillaan. 

Meillä ei oikeastaan ollut minkäänlaisia odotuksia geysereistä, koska emme olleet ikinä nähneet sellaisia aikaisemmin. Päälimmäisenä oli enimmääkseen erilaisia kauhutarinoita, koska pari viikkoa ennen vierailuamme Tation geysereillä, turisti oli tippunut geysiriin, ja kuollut viikkoa myöhemmin saamiinsa palovammoihin. (Geysereiden vesi on kiehuvaa, minkä takia niiden lähelle ei saa mennä ja alueella kuuluu olla varovainen). Sabina: Itse en ollenkaan osannut kuvitella minkälainen alue oli ja koska siellä oli sattunut vakava onnettomuus, niin kuvittelin alueen tietenkin olevan kuin miinakenttä :D Näin jopa painajaisia Geysereistä, että polku sortui jalkojeni alta ja tipuin kiehuvaan veteen. Kaikki tapaamamme reppureissaajat kuitenkin sanoivat, että alueella ei ole mitään varaa, kun vain seuraa merkittyä polkua. 

Olimme laittaneet herätyskellot soimaan kello neljän aikaan aamulla. Kuunvalon paistaessa kävelimme läpi San Pedro de Atacaman hiljaisen kaupungin, pelkäen, että katukoirat lähtisivät peräämme. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Matkaa Tation geysereille olisi noin puolitoista tuntia, joten toivoimme, että olisimme perillä kello kuuden aikaan. Tie Tation geysereille oli osittain erittäin huono. Yhdessä kohtaa Simo ajoi ihan liian kovaa, tie muuttui yhtäkkiä ERITTÄIN kuoppaiseksi, tuloksena automme lähti sivuliiruun, onneksi Simo kuitenkin sai auton hallintaan. Eli säikähdyksellä päästiin ja onneksi sillä hetkellä ei ollut muuta liikennettä. Siitä lähtien, ajettiinkin vähän rauhallisemmin...  

Matkan loppupuolella tieopasteet olivat erittäin sekavat, mutta löysimme loputa perille, sekavista tieopasteista huolimatta. Hämmästelimme sitä, että alueella ei ollut vielä auton autoa. Olimme ilmeisesti ensimmäiset paikalla. Ostimme sisäänpääsyliput mieheltä, joka työskenteli lipputoimistolla. Yhden lipun hinta oli muistaaksemme 5000 Chilen pesoa, eli noin 7€. Päätimme vielä odottaa hetken autossa, koska kello oli vielä niin vähän. 

Vinkki!: Aamut Tation Geysereillä voivat olla hyvinkin kylmiä, ulkona saattaa jopa olla monta miinusastetta. Kannattaa siis varata paljon vaatteita mukaan. Itsellämme oli lämpökerrastot vaatteiden alla, takit ja pipot, silti meillä oli tosi kylmä!

Hetken päästä huomasimme, että muutamia autoja alkoi tulemaan alueelle, mutta ei vieläkään yhtäkään turistibussia. Tämä oli tietenkin hyvä asia, koska silloin välttyisimme suurilta turistimääriltä. Saimme ohjeeksi lipunmyyjältä, jatkaa matkaa vielä eteenpäin, aina parkkipaikalle asti. Ihmettelimme vähän ohjetta, koska jouduimme ajamaan tosi huonokuntoisia polkuja pitkin ja välillä myös geysereiden päällä. Parkkeerasimme lopulta auton ja lähdimme kävelemään geysereitä päin. Alue oli ihan erilainen mitä olimme kuvitelleet. Polut olivat hyvin selkeät, sai kyllä olla hyvin huolimaton jos geyseriin tippuisi. Eli ihan turhaan olin ollut peloissani :D Geysereiden näkeminen oli aivan mahtava kokemus, vaikka ulkona oli ihan järkyttävän kylmä. Mahtavinta oli kuitenkin se, että saimme nauttia kaikesta ihan kahdestaan, ilman turistibusseja ja muita valokuvaajia. Olimme todellakin tulleet oikeaan aikaan! Olimme lähes tunnin alueella, kun päätimme jatkaa matkaa. Huomasimme, että meille molemmille alkoi tulemaan vähän huono olo ja päänsärkyä, johtuen ilman vähähappipitoisuudesta. Poistuessamme, turistibusseja alkoi tulemaan alueelle, he eivät edes kerenneet nähdä auringonousua, mikä oli mielestämme harmi.


























Atacaman villieläimet 

Paluumatkamme Tation Geysereiltä oli aivan erilainen. Hämmästelimme ympärillämme olevia kauniita maisemia, emme nimittäin olleet nähneet mitään maisemia menomatkalla, ulkona oli ollut niin pimeä. Teiden varrella oli myös paljon eläimiä, mm. laamoja, vikunjoita, alpakoita ja jopa vaaleanpunaisia flamingoja!
















Rio Grande - Alle sadan asukkaan kylä

Palattuamme San Pedro de Atacamaan, päätimme vielä jatkaa matkaa kohti pohjoista. Meillä ei ollut mitään tiettyä suunnitelmaa ja loppujen lopuksi päädyimme Rio Grandeen, pieneen kylään (kylässä asuu alle 100 asukasta), joka sijaitsi suuren kanjonin pohjalla. Kylä on saanut nimensä Rio Grandesta, joesta, joka kulkee sen lävitse. Kylä olikin mielestämme yllättävän vihertävä, verrattuna San Pedro de Atacamaan. Ajomatka kylään oli aika jännittävä, ajoimme hyvin kapeata tietä pitkin ja välillä ikkunasta katsottua alas, pudotus olisi ollut monta sataa metriä. Kylässä ei ollut turistin turistia, ihmettelimme, että ketään ei ollut eksynyt tähän pieneen ihastuttavaan paikkaan.















Valtava sateenkaarilaakso
 
Päivämme viimeiseksi kohteeksi valitsimme Rainbow Valleyn, eli sateenkaarilaakson. Eriväriset mineraalirikkaat kivet ovat antaneet laaksolle sen nimen. Laaksosta löytyy paljon erilaisia luolastoja ja muita geologisia muodostelmia. Laakso oli aivan valtava ja siellä olisi helposti voinut viettää enemmänkin aikaa. Aloimme kuitenkin olemaan jo niin väsyneitä ja vähän nälkäisiä, että päätimme palata San Pedro de Atacamaan kello kolmeksi. Päivämme oli ollut mitä mainioin ja voimme todellakin suositella autonvuokrausta muille! 















Paljon autonvuokraus maksaa?
  • Autonvuokraus maksoi vuorokaudelta noin 60€ (sisältää kaikenkattavan vakuutuksen)
  • Bensiiniin meni noin 25€
  • Autonvuokrauksen yhteydessä joutuu maksamaan takuumaksun, joka sillä hetkellä oli 300 000 Chilen pesoa, eli noin 390€.
Voimme hyvin mielin suositella Europcaria San Pedro de Atacaman kaupungissa. Henkilökunta oli hyvin ystävällistä, autot olivat uusia ja hyväkuntoisia, niissä oli jopa GPS- jäljitin, eli jos jotain olisi sattunut tai olisi eksynyt autiomaassa, auton sijainti olisi löytynyt sen avulla. Saimme myös takuurahamme ongelmitta takaisin.