Pitsaa, pastaa ja muita vaikutteita italialaisesta ruuasta. Yllätyimme toden teolla siitä, että Argentiinasta löytyy niin paljon italialaisia ravintoloita. Saltassa söimme ensimmäistä kertaa "Argentiinalaista" pitsaa, mikä oli yllättävän hyvää. Argentiinalaiset ovat erittäin ylpeitä pitsastaan ja ovat jopa väittäneet, että heidän tekemänsä pitsa olisi jopa parempaa kuin italialaisten!
Argentiinassa pitsan syöminen on halpaa. Usein vitsaillaan siitä, että kaikki reppureissaajat Argentiinassa syövät pelkkää pitsaa. Itse jaoimme yleensä yhden suuren pitsan, sitä riitti hyvin molemille.
Argentiinalainen lihakulttuuri
Maistoimme myös Argentiinan maailmankuuluisaa naudanlihaa, minkä sanotaan olevan erittäin hyvälaatuista ja hyvää. Olihan liha erittäin hyvää, mutta emme kuitenkaan sanoisi, että se on parasta lihaa mitä olemme syöneet. Maistamamme pihvi oli vähän liian kauan kypsytetty ja kuiva, vaikka pyysimme sen mediumina. Hintaansa nähden, se oli kuitenkin hyvää.
Yksi matkamme extremeruokakokeiluista sijoittuu Argentiinaan. Halusimme maistaa paikallista herkkuruokaa, parrilladaa, eli argentiinalaista grilliruokaa. Löysimme San Telmosta parrillada ravintolan, joka oli saanut erittäin hyvät arvostelut. Sattumalta ravintolassa oli juuri hyvä parrillada-tarjous kahdelle hengelle, tätä tarjousta emme vain voineet ohittaa. Tilasimme oluet ruuan seuraksi ja odottelimme innoissamme grilliruokaa. Hetken päästä tarjoilijamme toi ison tarjottimen eteemme täynnä kaikenlaista. Tarjolla oli grillattua verimakkaraa, munuaista, suolenpätkiä, pieni pala naudankylkeä ja jotain muuta mitä emme tunnistaneet. Olimme joutuneet todellisen hasteen eteen. Yritimme pitää pokkamme ja jotenkin selvitä tilanteesta. Maistoimme kaikkea vähän, mutta jouduimme toteamaan, että kaikki muu jäisi syömättä, paitsi kylki ja verimakkara. Munaisen koostumus ei miellyttänyt meitä ja suolenpätkässä oli yksinkertaisesti liian epämiellyttävä maku ja koostumus. Hävetti jättää niin paljon syömättä, koska paikallisille kyseinen ruoka on erittäin suurta herkkua. Jätimme vähän normaalia enemmän tippiä, koska meillä oli niin kovat omantunnon tuskat...
Muutamia ruokia mitä söimme Argentiinassa ollessamme:
Dulce de leche
Dulce de leche, eräänlainen kinuski, mitä syödään latinalaisessa Amerikassa. Kinuski valmistetaan maidosta ja sokerista, eikä siltä yksinkertaisesti voi välttyä. Dulce de lecheä syödään joka paikassa ja lähes kaiken kanssa (no ei ihan, mutta ymmärrätte mitä tarkoitamme). Itse tutustuimme tähän kinuskiin jo Chilessä, kinuskia tarjotaan mm. aamiaiseksi hillon ja leivän kera. Argentiinassa suhteemme dulce de lecheen syventyi ja olimme jo vakavasti huolissamme hampaidemme kunnosta. Kinuskia käytetään leivonnaisissa, sitä syödään aamiaiseksi ja sitä laitetaan jopa kahviin.
Aamiaiset kuuluvat yleensä majoituspaikkojen hintaan, emmekä tietenkään halunneet olla syömättä ilmaista aamiaista. Aamiaisemme Argentiinassa koostui yleensä croissanteista, hillosta ja dulce de lechestä.
Juhlimme Simon syntymäpäivää suurella aamiaisella Saltassa, aamiainen koostui valkoisesta paahtoleivästä, hillosta, dulce de lechestä, teestä ja mehusta. Lopuksi saimme vielä kaksi valtavaa dulce de leche kakkupalaa. Ei herranjestas, hampaamme olivat irrota suusta. Pahinta kaikessa oli kuitenkin se, että dulche de leche ei edes ole erityisen hyvää, mutta koska sitä tarjotaan kaiken kanssa, niin sitä vain oppii syömään. Sabina: Itse en lähes ikinä syö lisättyä sokeria kotona, mutta pakko todeta, että minustakin on tullut pieni sokerihiiri matkan aikana. Kotona alkaa sitten vieroittautuminen...
