Uusi matkasuunnitelma Paraguayhin

Uusi parempi matkasuunnitelma

Haluaisitko sinä viettää yli 24 tuntia bussissa? Ihanteellisessa tapauksessa bussimatka kestäisi vain vuorokauden, pahimmassa tapauksessa paljon pidempään. 

Epätoivoisina etsimme toista vaihtoehtoa Paraguay - Bolivia rajanylitykselle. Bussimatkaa Asunciónin ja Santa Cruzin välillä, on tunnettu nimellä "bus from hell",  eli bussi helvetistä. Tie on erittäin huonokuntoinen, etenkin Bolivian puolella, tehden matkasta hyvin pomppuisan ja hitaan. Kyseinen bussi ei ole mikään luksusluokan bussi, vaan ihan tavallinen paikallinen bussi, jossa ei ole ilmastointia, eikä aina edes vessaa.

Tiesimme, että selviäisimme bussimatkasta, olihan meillä muitakin pitkiä bussimatkoja takana. (Ei kuitenkaan yli vuorokauden kestäviä). Emme kumpikaan ole pitkien bussimatkojen ystäviä, joten oli ihan ymmärrettävää, että emme kyseisestä bussimatkasta innostuneet. 

Seikkailtuamme Internetissä tovin, törmäsimme Thorn Tree foorumilla viestikeskusteluun, jossa kerrottiin vaihtoehtoisesta matkareitistä Bolivian puolelle. THANK GOD! Lähetimme kyseiselle henkilölle heti yksityisviestiä ja toivoimme parasta, että kyseistä reittiä pystyi vielä kulkemaan Bolivian puolelle. (Mies oli alkuperältään saksalainen, mutta oli muuttanut Concepcióniin, Paraguayhin ja perustanut farmin ja majoituspaikan kotiinsa). 

Alle vuorokaudessa saimme vastauksen mieheltä, joka oli kirjoittanut Thorn Tree foorumiin.  Voitte kuvitella kuinka tyytyväisiä olimme kun saimme kuulla, että oli mahdollista kulkea Boliviaan Paraguayn pohjoisosan kautta. Hyvästi 24 tunnin kärsimys bussissa ja tervetuloa kolmen vuorokauden kestävä laivareissu!

Matka Concepcióniin alkaa

Saatuamme tiedon vaihtoehtoisesta matkareitistä, pakkasimme rinkkamme ja suuntasimme Concepcióniin bussilla. Kielikoulun opettajamme totesivat vain meille, että  "muy peligroso, muy peligroso", kuultuaan matkasuunnitelmastamme ja että olimme matkalla Concepcióniin. Concepciónin lähellä sijaitsevissa metsissä eli heidän mukaansa, vaarallinen kommunistinen sissiryhmä, joka taistelee hallitusta vastaan. He olivat mm. tappaneet paikallisia poliiseja, vartijoita ja siviilejä. Meidän tarkoituksena ei kuitenkaan ollut majoittua Concepciónin keskustassa tai muutenkaan seikkailla ympäriinsä, vaan olimme matkalla El Robleen, saksalaisen miehen omistamaan majoituspaikkaan. Majoituspaikka sijaitsi 16 km päässä Concepciónista, Belen nimisessä pienessä kylässä.

Saavuttuamme Concepcióniin seitsemän tunnin bussimatkan jälkeen, saimme harmiksemme todeta, että busseja ei enää kulkenut Beleniin. Muutama taksi odotteli bensa-aseman lähellä, joten päätimme kysyä heiltä paljon matka maksaisi El Robleen. Matkasta olisi saanut pulittaa 100 000 guarania (noin 15€), mikä oli mielestämme aivan liikaa.  Päätimme siis etsiä majoituspaikan yhdeksi yöksi Concepciónista ja aamulla lähteä Beleniin.

Concepción oli huomattavasti kehittymättömämpi kaupunki, kuin esimerkiksi Asunción tai Encarnación. Pieniä peltihökkylöitä oli siellä siellä sun täällä ja kaduilla myytiin kaikkea vaatteista ruokaan. Kaupungin keskusta oli onneksi aika pieni, joten löysimme melko nopeasti ensimmäisen majoituspaikan. Majoituspaikan alakerrassa huomasimme vanhemman papparaisen rehkimässä kuntopyörällä.  Hän keskeytti urheiluhetkensä ja seurasimme häntä yläkertaan huonetta katsomaan. Emme voineet olla huomaamatta, miehen housujen olevan puolitangossa, pylly paistaen suoraan kasvoihimme :D Papparainen oli ilmeisesti laihtunut sen verta, että housut eivät enää pysyneet jalassa.

Huoneen nähtyämme, päätimme jäädä kyseiseen paikkaan yhdeksi yöksi. Aamulla matkamme jatkaisimme Beleniin.

Illalliseksi söimme HYVIN HYVIN rasvaisen pitsan

Olimme ainoat vieraat majoituspaikassa

Bussi, jolla pääsee 16 km/h

Belenin bussi oli  todellinen romukasa. Se näytti siltä, että se oli ollut hylättynä monta vuotta, emmekä olisi yhtään ihmetelleet jos rottia olisi asunut bussin sisällä. Bussi täyttyi hitaasti ihmisistä, heinä-, ja riisisäkeistä. Lopulta pääsimme matkaan. Olimme ajatelleet, että bussimatka kestäisi korkeintaan puoli tuntia, matkaa Beleniin oli kuitenkin vain 16 km.

Nähtyämme ajo-olosuhteet, tajusimme heti miksi taksimatka Beleniin oli ollut niin kallis. Tie oli nimittäin aivan järkyttävässä kunnossa. Suuret kuopat pistivät vanhan bussin todellisen haasteen eteen (ja myös kuskin!). Ihmeen kaupalla bussi kuitenkin selvisi ajomatkasta, vaikka siinä kesti kokonainen tunti :D

Bussista poisnoustua oli edessä vielä lyhyt kävely hiekkaista tietä pitkin. Maisemat olivat ihanan maalaismaiset ja vehreät. El Roble oli todellinen pakopaikka kaupungin hälinästä ja vilinästä. Täällä rentoutuisimme ilomielin kolme päivää, ennen kolme vuorokautta kestävää laivareissua!

Matkalla El Robleen

Asunción ja paluu koulunpenkille

Uuden kielen opettelua Asunciónissa

Ciudad del Esten jälkeen olimme päättäneet jatkaa matkaa Asuncióniin, Paraguayn pääkaupunkiin. Tarkoituksena oli jäädä Asuncióniin vähäksi aikaa ja löytää kohtuuhintainen espanjankielen kielikurssi. Lähes aivan olematon espanjankielen taitomme oli jo aikaisemmin tuottanut meille hankaluuksia ja ongelmia, joten lyhyt kielikurssi tulisi todella tarpeeseen ja toivottavasti helpottaisi asioita. Syy miksi olimme jättäneet kielikurssin niin myöhäiseksi oli, että saisimme kielikurssin niin paljon halvemmalla Paraguaysta kuin esimerkiksi Chilestä tai Argentiinasta. 

Asunciónissa kävimme kahdessa eri paikassa kysymässä hintatarjousta kielikurssista, ensimmäisessä paikassa opiskelu olisi tapahtunut pienessä ryhmässä. Päädyimme lopulta toiseen kielikouluun, Celpe nimiseen paikkaan. Oli melkein heti selvää, että valitsisimme jälkimmäisen vaihtoehdon.  Celpessä koimme olomme erittäin tervetulleiksi ja paikka oli myös kodikas. Nuorempi "profesora", eli opettaja, oli meitä vastassa kun soitimme koulun ovikelloa. Heti ovesta sisään päästyämme alkoi espanjankielen opettelu. Lidia, joka oli nuoren opettajan nimi, tarjosi meille vettä ja matea, eräänlaista teetä, jota juodaan paljon Etelä-Amerikassa. Heti samalla tapaamisella olimme jo oppineet monta uutta sanaa. Päädyimme varaamaan 20 tuntia espanjankielen opiskelua, mikä tapahtuisi yksityisenä, eli Simo ja minä olisimme ainoastaan tunnilla. Tämä olisi todennäköisesti paljon tehokkaampaa kuin ryhmässä opiskelu. Kielikurssin hinnaksi tuli 190€ (noin 95€ per henki), sisältäen oppimateriaalit. Aloittaisimme opiskelun heti seuraavana päivänä! (4 tuntia)

Kielikurssimme venyi kaiken kaikkiaan viikon mittaiseksi. Viikon aikana opimme espanjankielen perusteet (keskityimme erityisesti matkasanastoon). Opettajinamme toimi Lidia ja keski-ikäinen Gilda. Molemmilla opettajilla oli hyvin erilainen tapa opettaa, mikä mielestämme oli hyvä. Sillä tavalla pääsimme haastamaan itseämme. Oppiminen tapahtui pääasiassa keskustelemalla ja tekemällä erilaisia tehtäviä. Saimme myös omat kouluvihot, jotka olivat täynnä erilaisia koulutehtäviä. Naureskelimme sille, että vihkon monet aiheet liittyivät alkoholiin ja esimerkiksi tupakkaan. (Esim. kuinka sanoa, että haluan juoda viiniä tai ostaa olutta). Kuinka usein tällaisia lauseita löytää koulun oppimateriaalista Suomessa? :D  

Siitä huolimatta, että Gilda ja Lidia eivät puhuneet lähes ollenkaan englantia, niin yllätyimme siitä, että oppiminen oli niin tehokasta, vaikka meillä ei yhteistä kieltä ollut.

Kielikurssin käyminen Asunciónissa helpotti meidän matkustamista aivan valtavasti, heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien.  Se on erityisesti tuonut meille itsevarmuutta puhua espanjaa, vaikka emme siinä vielä niin hyviä ole! :D 

Koulun "apuvälineitä"

 

Yhteiskuva viimeiseltä päivältä opettajiemme  ja muutaman muun koulun oppilaan kanssa.

Tutustuminen Asuncióniin

Päädyimme viettämään kokonaiset yhdeksän päivää Asunciónissa, kielikurssin ohella. Päivämme Asunciónissa eivät olleet sitä aktiivisinta sorttia, johtuen osittain siitä, että kaupungissa oli niin HELVETIN kuuma. Päivittäin oli lähes 40 astetta lämmintä. Oli helpotus päästä kouluun, missä oli viileä toimivan ilmastoinnin ansiota. Itse opiskelu vei meiltä myös mehut, emme olleet muistaneet, että uuden kielen opiskelu vei niin paljon energiaa. Hyvä, että kotitehtävänsä jaksoi tehdä iltaisin :D

Viihdyimme Asunciónissa hyvin. Kaupunki oli yllättävän rauhallinen ollaakseen pääkaupunki.

Löysimme erittäin hyvän ravintolan Asunciónin keskustasta, mistä sai halvalla hyvää perinteistä Paraguylaista ruokaa. Voisi sanoa, että meistä tuli melkein vakioasiakkaita.

Pihviä ja maniokkiranskalaisia, oli erittäin hyvää!

Asunción oli täynnä vanhoja hylättyjä taloja. Talot kiinnittiviät joka kerta huomiomme, ne olivat jotenkin niin karun näköisiä.

Iltakävelyllä joenrannalla

Presidentin palatsi

Hylätty majatalo

Loistava pastapaikka Asunciónin keskustassa. Ravintolassa sai itse valita pastansa, kastikepohjan ja ainekset. Naaam!

Lounaalla kävimme yleensä paikallisten suosimassa buffetravintolassa. Ravintolaan kannatti mennä juuri sen avattua, koska lounasaikaan paikka oli aina IHAN täynnä. Ruoka oli aina lämmintä, tuoretta ja ruokavaihtoehtoja oli runsaasti.

Vaikka Asunción olikin suhteellisen rauhallinen kaupunki, niin kaaosta ja kiirettä löysi aina Mercado 4:stä. Marketti sijaitsi kävelymatkan päässä, vaihtoehtoisesti sinne pystyi myös matkustamaan paikallisella bussilla. Marketista löysi aina kaiken tarvitsemansa.