perjantai 2. lokakuuta 2015

Matka kultakaupunkiin ja totaalisen epäonnistunut telttailuyritys

Viime kuukaudet olivat menneet töitä tehdessä ja rahaa säästäen. Olimme yllättyneitä siitä, että meillä oli vielä jonkun verta rahaa jäljellä, kun tulimme Australiaan. Olimme luulleet, että meillä olisi ollut paljon vähemmän matkakassaa jäljellä Afrikan ja Aasian jälkeen. Emme siis matkustaneet Australiaan sen takia, että rahat olisivat loppuneet kesken, vaan halusimme hetkeksi vähän pysyvämmän osoitteen itsellemme.

Ettei rahankäyttö menisi aivan käsistä Australiassa, mikä voi olla hyvinkin helppo tehtävä, niin olimme päättäneet, että emme törsäisi hirveästi rahaa ensimmäisen kuukauden aikana. Ensimmäisten viikkojen aikana meillä ei ollut mitään tuloja, vaan elimme pelkästään meidän säästöillä. Simo sai onneksi melko nopeasti työpaikan, joten meidän ei tarvinnut kuukautta pidempään elää pelkillä säästöillä.

Monen vuoden säästämisen jälkeen, olemme oppineet jättämään turhat ja tarpeettomat ostokset pois. Olemme myös oppineet arvostamaan enemmän kokemuksia kun materiaa. Muutama vuosi sitten ostin viikoittain uusia vaatteita ja muita asusteita. Nykyään taas en edes voisi kuvitella tekeväni niin. Välillä pitää vaan muistaa löysätä vähän otetta, ettei ole liian tiukkapipoinen. Vaikka kuinka tekisi mieli alkaa säästää jo seuraavaa matkaa varten, niin välillä on myös sallittava itselleen vähän "turhaa törsäämistä", esim. uusia vaatteita ;)

Emme ole seurailleet mitään päiväbudjettia Australiassa ollessa. Vaan täällä oli tarkoitus pikkuhiljaa palata normaaliin elämään, ilman ylimääräistä stressiä rahasta. Tietenkin tavoitteena oli, että jäisimme plussan puolelle, missä myös olemme onnistuneet hyvin.

Olimme päättäneet, että emme tekisi mitään sen suurempaa matkaa Australian sisällä, koska matkustaminen on niin kallista maassa. Meillä oli myös suurempi kiinnostus Etelä-ja Väli-Amerikkaa kohtaan, joten halusimme mieluummin käyttää aikaamme siellä. Australiaan palaamme varmasti vielä joku päivä, koska siellä ollessa huomasimme kyllä, miten paljon nähtävää maassa on! Ennakkoluulomme Australiaa kohtaan, ovat muuttuneet todella paljon. Nyt  ymmärrämme, miksi niin moni päättää tulla Australiaan ja kokee maan niin kiehtovana.

Olimme päättäneet, että keskittäisimme road trippimme pelkästään Victorian osavaltion alueelle. Kyseiselle reissulle olimme varanneet kuusi päivää, mikä tuntui sopivalta ajalta meidän molempien mielestä. Työmme päättyessä, meillä oli vähän alle pari viikkoa aikaa toteuttaa road trippiämme, pakata, tavata ystäviä ja järjestellä viimeisiä asioita. Ei kuulostanut ihan mahdottomalta suunnitelmalta!

Aloimme pari kuukautta aikaisemmin järjestellä asioita road trippiä varten. Vertailimme autonvuokrausfirmojen hintoja netissä ja kävimme myös paikan päällä kysymässä hintatarjousta. Lopulta päädyimme Budgetin vuokra-autoon, koska sieltä saimme halvimman tarjouksen. Hankimme myös Simolle suomalaisesta ajokortista englanninkielisen käännöksen. Monet ovat sanoneet, että suomalaisella ajokortilla saisi ajaa Australiassa, mutta halusimme pelata varman päälle. Suomen autoliiton sivulta löysimme myös tiedon, että englanninkielinen käännös pitäisi olla autoa ajaessa, joten päätimme toimia sen mukaan. Käännös maksoi noin 60€, eli sen teettämien ei ollut erityisen kallista.

Tulevaa road trippiamme varten olimme ostaneet kahden hengen teltan Kathmandusta, jonka saimme yli puoleen hintaan. Teltta maksoi vain 70 dollaria, kun oikea hinta oli lähes 200 dollaria. Mikä löytö! Makuupussit meiltä löytyi jo entuudestaan ja makuualustat ostimme halvalla Kmartista.

Lauantaiaamuna 19. päivä syyskuuta, haimme vuokra-automme Franklin Streetiltä, eli samalta kadulta missä asuimme. Paikan päällä saimme tietää, että autonvuokrauksesta tulisi sata dollaria kalliimpaa, koska Simo ei vielä ollut täyttänyt 25 vuotta. Kokonaishinnaksi tuli siis 621 dollaria, eli vähän alle 400€. (Hintaan sisältyi vakuutus ja GPS). Simo jännitti tosi paljon autolla ajamista, koska ei ollut ajanut yli vuoteen. Australiassa on kaiken lisäksi vasemmanpuolinen liikenne ja liikennesäännöissä on joitain pieniä eroavaisuuksia. Auton ajaminen kuitenkin onnistui oikein hyvin, alkukankeuden jälkeen :D Itse en omista ajokorttia, joten toimin karttalukijana :D

Emme olleet suunnitelleet road trippiämme sen erityisemmin. Great Ocean Road oli tietenkin pakko nähdä ja kokea. Yösijan etsimme itsellemme vasta saman päivän aikana, koska tarkoituksena oli telttailla matkan varrella. Ainut majoituspaikka, jonka olimme varanneet etukäteen oli neljän tähden hotelli Apolla Baysta. Tämäkin oli Grouponin tarjous, johon sisältyi kaksi yötä, kahdet kasvohoidot, alennuskupongit ravintolaan ja aamiaiset. Hinta oli 249 dollaria, eli noin 156 euroa. 

Lauantaille oltiin luvattu erittäin hyvää säätä ja saimme nauttia auringonpaisteesta koko päivän. Olimme pakanneet mukaan eväitä parille ensimmäiselle päivälle, joita voisimme syödä matkan varrella. Suuntasimme pienellä autollamme kohti Geelongia, josta jatkaisimme matkaa Great Ocean Roadille. Ennen Geelongia teimme pysähdyksen huoltoasemalle ja kävimme samalla turisti-infossa. Turisti-infosta saimme paljon esitteitä mukaan ja muita vinkkejä road tripillemme. Nainen infossa oli aivan innoissaan siitä, että olimme varanneet niin paljon aikaa road tripillemme. Suurin osa vietti kuulemma vain pari päivää tien päällä, keskittyen pelkästään Great Ocean Roadiin. 

Huoltoasemalla aloimme tutkimaan eri esitteitä ja valikoimme niiden seasta muutamia paikkoja mihin halusimme mennä. Ollessamme huoltoasemalla huomasimme miten paljon ihmisiä oli lähdössä Great Ocean roadille. Suuri ihmismäärä johtui varmaankin siitä, että oli viikonloppu ja koululaisten lomat olivat juuri alkaneet. Mietittyämme hetken, päätimme olla menemättä Great Ocean Roadille sinä päivänä, koska ihmisiä oli niin paljon liikenteessä. Tiesimme, että nauttisimme enemmän ajastamme Great Ocean Roadilla pienemmän ihmismassan keskellä. 

Mietittyä erilaisia vaihtoehtoja, päätimme ensimmäisenä suunnata Ballaratiin. Kulttuuririkkaaseen kaupunkiin, joka sijaitsee noin 105 km Melbournesta luoteeseen. Ballarat on erityisen tunnettu entisenä kullankaivuu kaupunkina ja onkin nykypäivänä suosittu turistinähtävyys. Kaupungissa pääsee eri tavoin tutustumaan kullankaivuun historiaan. Voi esimerkiksi vierailla kultamuseossa tai Sovereign Hillissä, joka on uudelleenluotu 1850-luvun kultakaupunki. Sovereign Hill, sanotaan mm. olevan Victorian alueen "Disney land". Henkilökunta pukeutuu historiallisiin pukuihin ja vierailijat voivat kokeilla kullanhuuhtomista.

Itse emme menneet Sovereign Hilliin, koska koimme sisäänpääsymaksun olevan aika kallis. Kävimme kuitenkin kultamuseossa. Simo on varsinkin kiinnostunut aiheeseen liittyvistä aiheista. Museo oli hyvin kattava ja mielenkiintoinen. Itse olin kuitenkin enemmän kiinnostunut museossa olevasta valokuvanäyttelystä. Esillä oli aivan upeita valokuvia.

Museon jälkeen suuntasimme Ballaratin keskustaan kahville ja lyhyelle kävelylle. Hämmästelimme molemmat sitä, miten paljon kaupungista löysi kullankaivuuseen liittyviä liikkeitä, patsaita ja muita yksityiskohtia.















Lyhyen Ballarat visiitin jälkeen, päätimme jatkaa matkaa Grampiansin kansallispuistoon. Kansallispuistossa leirintämahdollisuudet olivat parempia ja varmasti myös kivempia. Ballaratista Halls Gapiin, johon olimme päättäneet majoittua, oli noin parin tunnin matka. Kerkeäisimme hyvin kaupunkiin ennen pimeätä. Teltan pystytys olisi edessä, mikä tietenkin olisi helpompaa valoisan aikaan. Pimeällä on myös suurempi riski törmätä autotiellä kenguruihin ja muihin villieläimiin, mitä mielellämme halusimme välttää. 
Matkalla Grampiansin kansallispuistoon pysähdyimme muutaman kerran ottamaan kuvia hienoista maisemista ja syömään eväitä. Miten ihanaa olikaan ajella omaan tahtiin, pysähtyen aina silloin kuin itse halusi ja ihastella Australian ainutlaatuisia maisemia.

Saavuimme Halls Gapiin vähän ennen kello kuutta. Turisti-infosta saadusta esitteestä valitsimme itsellemme leirintäalueen, joka kylläkin oli maksullinen. Leirintäalueella oli paljon asuntovaunuja ja muita telttailijoita. Leirintäalueeseen sisältyi erilaisia palveluita, suihkut, wc:t, keittiö, grillausmahdollisuus jne. Grampiansin kansallispuistosta olisi varmasti myös löytynyt ilmaisia leirintäalueita. Halusimme kuitenkin käydä suihkussa illan aikana, joten oli valittava leirintäalue, jossa oli mahdollisuus päästä suihkuun. 

Uuden telttamme pystyttäminen oli yllättävän helppoa ja odotimme innolla tulevaa yötä. Leirintäalueen ympärillä olevalla nurmikolla oli kymmeniä kenguruita ja muita eksoottisia lintuja. Harmi, ettemme ottaneet niistä kuvia. Ajattelimme tietenkin, että ne olisivat vielä olleet paikalla aamulla, mutta eivätpä ne enää olleet.

Alkuilta teltassa sujui oikein hyvin. Oli tarpeeksi lämmin ja mukavat oltavat. Ainut mikä häiritsi oli, että emme olleet ottaneet mitään grilliruokaa mukaan. Kateellisina katselimme muita, jotka grillasivat ruokaa itselleen ja joivat olutta :D Itse saimme tyytyä hedelmiin, kekseihin, juustoon ja mansikkahilloon :D

Yöllä heräsin kello 12 aikaan siihen, että palelin ihan mielettömästi. Tuntui siltä, että jalkani olivat aivan jäässä. Simo näytti nukkuvan, joten ajattelin hänellä olevan ihan lämmin. (Simon makuupussi kestää enemmän kylmyyttä kuin minun, joten ajattelin sen johtuvan siitä). Puin päälleni Simon fleecen, mutta sekään ei auttanut kylmyyteen. Alla minulla oli jo lämpökerrasto ja oma huppari. Kylmyydestä  huolimatta yritin nukkua, mutta eipä siitä tullut mitään. Heräsimme molemmat noin tunnin kuluttua ja naureskelimme koomiselle telttailuyrityksellemme. Molemmat tärisimme kylmyydestä ja kirosimme tilannettamme. Olin pukenut päälleni farkut ja takkini, mutta mikään ei auttanut. Katsoimme alueen säätiedot ja yllätyimme siitä, että ulkona oli vain kolme astetta. Ei ihme, että meillä oli niin kylmä!

Kyseinen yö oli yksi matkamme pisimmistä öistä. Siltä se ainakin tuntui. Nukuimme pelkästään pinnallisia katkonaisia pätkiä. Viiden aikaan aamulla, annoimme periksi ja totesimme, että telttailumme saa nyt jäädä tähän. Emme halunneet kiduttaa itseämme sen enempää. Kuuden aikaan olimme pakanneet telttamme kasaan ja sanoneet hyvästit epäonnistuneelle telttailuyrityksellemme. Seuraavan yön viettäisimme suosiolla hostellissa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti