Paineita matkustelusta ja 10€:n teekuppi

Taitungista oli aika suunnata takaisin Taipeihin. Olimme viettäneet kolme rentouttavaa päivää Taitungissa. Olemme huomanneet, että välillä on vain mukava olla tekemättä mitään sen kummallisempaa matkalla ollessa. Usein kun matkustellaan, itselle asetetaan tosi kovat paineet. Pitäisi keretä tehdä niin paljon erilaisia asioita, nähdä uusia asioita ja vielä tutustua maan kulttuuriin. Ihan kun se olisi huono asia, että yhden päivän on tekemättä yhtään mitään.

 Koska olemme muiden silmissä (varsinkin kehitysmaissa) "rikkaita turisteja" meiltä myös odotetaan näitä samoja asioita paikan päällä. Ainakin pienissä määrin. Hotellilla ei välttämättä ymmärretä, jos emme joka päivä haluta tehdä uusia asioita tai osallistua erilaisiin retkiin. Meistä tuntuu, että nykyään kun matkustellaan tai varsinkin jos on lähdössä lyhyelle lomamatkalle, niin on pakko järjestää jotain aktiviteetteja jokaiselle lomapäivälle, mm. erilaisia saarihyppelyitä ja muita päiväretkiä. Ihan kuin loman tarkoituksena olisi törsätä niin paljon rahaa kuin vain kerkeää. 

 Varsinkin Aasiassa turismi ja matkustelu on niin suuri buumi tällä hetkellä, että päiväretkiä ja muita aktiviteettejä tyrkytetään ihan joka suunnasta. Tyrkyttäminen alkaa heti majoituspaikasta ja jatkuu ulos kaduille, missä paikalliset yrittävät saada sinut ostamaan heidän järjestämiä päiväretkiä ja muita aktiviteetteja. Viimeistään kun tapaat muita turisteja, joudut selittämään mitä olet jo kerennyt tehdä ja nähdä paikan päällä. Jos et ole tehnyt mitään sen kummallisempaa, niin keskustelu suurinpiirtein loppuu siihen :D Haha. 

Matkustelun luonne muuttuu aika lailla kun on ollut reissussa monta kuukautta. Sitä ei joka päivä jaksa tehdä uusia asioita. Välillä haluaa vain olla, nauttia hetkestä jossa elää ja vain tarkastella menoa maan toisella puolella. Puhumattakaan pitkän matkan budjetista. Se on eri asia säästää rahaa parin viikon lomalle kuin vuoden kestävälle matkalle. Jos joka päivä haluaisimme tehdä kalliita päiväretkiä, olisimme jo todennäköisesti joutuneet palaamaan kotiin aikoja sitten. Itse nautimme eniten matkustelusta tällä tavalla. Pienellä budjetilla, välillä hemmotellen itseämme paremmassa hotellissa. Se on ihmeellistä miten vähällä ihminen pärjää ja mihin voi sopeutua.  Emme usko, että kokemuksemme olisi millään tavalla rikkaampia, jos olisimme käyttäneet matkalla enemmän rahaa. Uuteen kaupunkiin tuleminen ja sen ihmisiin tutustuminen on jo itsessään niin jännittävää ja hienoa, että kaiken maailman retket ja aktiviteetit veisivät pois matkustelun oikean tarkoituksen.

Olemme monesti myös miettineet, miksi olemme kokeneet enemmän painetta tekemiselle Aasiassa kuin Afrikassa. Tosi asia on, että Afrikassa, pelkästään yhdestä paikasta toiseen pääseminen oli jo itsessään niin jännittävä päiväretki ja seikkailu, että muita aktiviteetteja ei edes kaivannut :D Aasiassa matkustelu on niin paljon helpompaa ja melko vaivatonta, että sitä sitten haluaa hakea muita jännittäviä kokemuksia muualta. Tämän lisäksi, erilaisia retkiä ja aktiviteetteja järjestetään ihan joka puolella Aasiaa ja niitä on aivan älyttömästi. Ei ihme, että se luo paineen, että koko ajan pitäisi tehdä jotain.

Näiden ajatuksien jälkeen on hyvä palata takaisin Taipeihin. Junamatka Taitungista Taipeihin kesti noin seitsemän tuntia, mikä meistä oli yllättävän nopeasti. Taitung sijaitsee kuitenkin aika etelässä, kun taas Taipei pohjoisessa. Päädyimme varaamaan huoneen Ximendingista, samasta hotellista missä viimeksi myös olimme yöpyneet. Alue oli meidän mieleen ja huone ei ollut hinnalla pilattu. Meillä oli vielä viisi päivää jäljellä, ennen kuin oli aika jättää Taiwan ja suunnata Filippiinien lämpöön. 

Halusimme vielä tehdä muutaman asian, ennen kuin jättäisimme tämän kulttuuririkkaan maan ja ruokataivaan taaksemme. Nimittäin käydä teetalossa ja kylpeä kuumassa lähteessä.

Taiwan on tunnettu tee-maa ja varsinkin tunnettu teetaloistaan. Taiwanissa on ihanteellinen ympäristö teen kasvatukselle ja maassa kasvatetaankin hyvin korkealaatuista teetä.

Teetalo, johon päätimme mennä oli saanut erittäin hyvät arvostelut.  Kyseinen teetalo, oli erittäin perinteinen ja sijaitsi erittäin vanhassa rakennuksessa. Ulkoapäin katsottuna paikkaa ei heti tunnistanut teetaloksi, niin piilossa se oli. Kun kävelimme rakennuksen sisään, emme yhtään olleet odottaneet niin hienostunutta vastaanottoa. Teetalo oli hyvin hienostunut ja klassinen. Meille tuli ihan alipukeutunut olo. Kun istuimme alas pöytään, saimme paikan meny:n eteemme. Paikassa tarjoiltiin myös ruokaa, mutta se oli tosi kallista. Kun katsoimme teiden hintoja, niin leukamme melkein loksahti alas. Halvin tee oli noin 10€. Itse olimme ajatelleet teetalon olevan rento kahvila, missä saisi halpaa hyvää teetä. Mutta tämä oli kyllä enemmän hienostunut juhlatilaisuus. Meidän olisi pitänyt ottaa vähän enemmän selvää teetaloista ja niiden historiasta, jotta olisimme ymmärtäneet sen päälle vähän enemmän ja osanneet arvostaa kokemusta. Nyt vain joimme 10€ :n edestä teetä, joka ei edes ollut kovin hyvää meidän mielestä. Teetaloissa, tee on niin korkealaatuista, että sitä ei haluta pilata makeutuksella tai maidolla. Vierailu teetalossa oli ihan mukava, vaikka se sillä hetkellä kirpaisi eniten lompakossa. Seuraavalla kerralla menemme teetaloon paremmalla asenteella ja tilataan ruuat myös samalla. Opimme nimittäin, että teetaloon ei kannata mennä, jos siellä ei ole valmis käyttämään rahaa.

Matkalla teetaloon

Wisteria Tea House

Hyvälaatuinen Oolong tee

Polkupyöräily Taitungin syksyisissä maisemissa

Taitung on loistava kaupunki polkupyöräilylle. Kaupungin vanhoja junaraiteita on käytetty hyväksi ja raiteiden päälle on rakennettu oma polku pyöräilijöille ja käveleville ihmisille. Mikä loistava keksintö! Polku alkoi majoituspaikkamme läheltä ja oli niin kiinnostavan näköinen, että halusimme ottaa enemmän selvää polusta ja mihin se meidät johdattaisi. Majoituspaikastamme meille tarjottiin ilmaiseksi polkupyörät lainaan, joten ei edes ollut tarvetta vuokrata polkupyöriä itselleen. 24 kilometrinen polku vei meidät syksyisten maisemien läpi, aina värikkäistä puistoista tuuliselle merelle asti. Polkupyöräily on mahtava tapa nähdä Taitungia laajemmassa mittakaavassa, unohtamatta pyöräilyn hyviä vaikutuksia omalle kunnolle.

Olimme tammikuun puolessavälissä Taitungissa, joten uudenvuoden koristeita oli vielä jäljellä.

Temppeli

Tästä alkoi polkupyöräily polkumme

Taiwanin kuumat lähteet ja Taitungin yömarkkinat

Pitkän päivän jälkeen oli ihana palata takaisin majoituspaikkaamme. Lämmin suihku teki hyvää väsyneille jaloille ja kipeille lihaksille. Vatsa oli täytetty hyvällä taiwanilaisella ruualla. Kello oli jo niin paljon kun saavuimme Hualieniin, että suurin osa katukeittiöistä ja ravintoloista oli sulkemassa. Paikka johon päädyimme syömään, tarjosi tilaamamme annoksien lisäksi keittoa ja teetä ilmaiseksi. Omistaja halusi vielä ikuistaa vierailumme ravintolassaan ottamalla kuvan meistä. Hän sanoi laittavansa kuvan ravintolansa seinälle.

Matkamme Hualienista jatkui Taitungiin, joka on Taiwanin kolmanneksi suurin kaupunki. Taitung sijaitsee Taiwanin itärannikolla, (junalla) noin 2-3 tunnin päässä Hualienista.  Halusimme matkustaa Taitungiin, koska halusimme nähdä luonnossa olevan kuuman lähteen. Taiwanissa on tosi paljon kuumia lähteitä ja niitä löytyy ympäri koko maata. Kuumien lähteiden välillä on eroja, on  mm. keinotekoisia (hotellissa ja kylpylöissä olevia) ja luonnossa olevia kuumia lähteitä. Meitä kiinnosti nimenomaan luonnossa "piilossa" olevat kuumat lähteet ja siksi halusimme suunnata Taitungiin. Taitungista noin tunnin matkan päässä (karkeasti arvioituna), sijaitsee kuuma lähde nimeltä Lisong. Lisongin mineeraalirikas vesi on peräisin joesta, joka sijaitsee rotkon pohjalla. Joki muodostaa mm. vesiputouksen ja on lukemamme perusteella yksi Taiwanin kauniimmista kuumista lähteistä ja todella näkemisen arvoinen. Alueelle suositellaan omaa opasta, koska joelle pääseminen ei ole mikään "helpoin nakki". Matka kuumalle lähteelle sisältää mm.  kalliokiipeilyä ja jokien ylittämistä. Monet jättävätkin tämän kuuman lähteen näkemättä, sen vaikeapääsyisyyden vuoksi. Meitä kyseinen reitti ja siihen liittyvä seikkailu vain lisäsi kiinnostusta!

Valitettavasti saimme Taitungissa ollessamme tietää, että tie joka veisi meidät Lisongin kuumalle lähteelle oli tuhoutunut maanjäristyksessä. Tietä ei tilapäisesti pystynyt käyttämään. Tiedon tuhoutuneesta tiestä saimme juuri ennen meidän alkavaa retkeä. Olimme etukäteen järjestäneet itsellemme oppaan kyseistä retkeä varten. Ilmeisesti meidän opaskaan ei ollut tietoinen tuhoutuneesta tiestä, koska ei ollut maininnut siitä meille. 
 Hotellimme henkilökunta oli auttanut meitä  kyseisen retken suunnittelussa ja heiltä saimme myös selville, että tie oli tuhoutunut. Tietenkin tämä asia vähän harmitti meitä, mutta asialle ei voinut mitään, kun Lisongin kuumalle lähteelle ei ollut muutakaan tietä. Jos vielä toiste tulemme Taiwaniin, niin haluamme ehdottomasti vielä nähdä Lisongin kuuman lähteen.

Vaikka emme kuumalle lähteelle päässeet, päätimme kuitenkin jäädä Taitungiin kolmeksi yöksi. Majoituspaikamme Taitungissa oli erittäin halpa ja henkilökunta mukavaa, joten jäimme mielelämme kyseiseen paikkaan.

Taitungissa oli aivan loistava (night market) yö markkina. Paikalta sai ostettua kaikennäköistä ruokaa, makeasta suolaiseen. Eksyimme sinne aina ostamaan päivällista tai iltapalaa. Jotkut ruuat olivat vähän liian erikoisia meidän makuun. Marketista sai nimittäin ostettua keitettyjä sisäelimiä, siansorkkia ja siankäpälöitä :D

Jälkiruuaksi herkullinen jäätelöannos

Taitungin night market

Kuva otettu majoituspaikkamme lähistöltä

Taroko Gorge - Kielettyjä polkuja part II

Huomattuamme, että olimme eksyneet niin sanotulle "kielletylle polulle", koska olimme menneet sinne ilman lupaa, halusimme nopeasti kiirehtiä paikalta pois. Meillä oli noin puolitoista tuntia aikaa, kunnes viimeinen bussi lähtisi Taroko Gorgesta. Matkaa bussiasemalle oli vielä noin neljä kilometriä, joten päätimme juosta loppumatkan, jotta varmasti kerkeäisimme viimeiseen bussiin. Juostuamme hetken saavuimme vihdoin vähän aukeamalle alueelle. Olimme tulleet rotkon pohjalle, joka oli vehreän viidakon ja kauniin vuoriston ympäröimä. Rotkon keskellä kulki joki, mutta siihen aikaan oli niin kuivaa, että vettä oli pohjalla hyvin vähän. 
Oli vaikea uskoa, että juuri hetki sitten olimme itse olleet yhden korkean vuoren päällä ja viidakon syvyyksissä. Oli aivan pakko ottaa kuvia kyseisestä paikasta, vaikka aikaa oli niukasti. Oli niin mielettömän näköiset maisemat! Ihan kun olisi tullut Jurassic Parkiin :D Haha.

Matka Taroko Gorgen pääportille ei ollut helpoimmasta päästä, vaikka niin olimme ajatelleet. Alussa polku oli hyväkuntoinen ja selkeä, mutta hetken käveltyämme se vain yhtäkkiä päättyi. Mietimme, että mikä juttu tämä nyt on. Edessämme oli vain suuria kiviä, eikä minkäänlaista polkua. Kivien läpi oli vain pakko kiivetä, jotta pääsi taas edessä olevalle polulle. Yhdessä vaiheessa oli myös pakko siirtyä alas kuivalle joenpohjalle, koska mitään muuta reittiä ei ollut. Onneksi joki oli niin kuiva, että pohjalla pystyi kävelemään. En tiedä miten muuten olisimme päässeet eteenpäin :D Käveltyämme hetken joenpohjaa pitkin, näimme että edessä alkoi taas polku. Jotta polulle pääsi, oli taas kiivettävä edessä olevien isojen kivien päällä, koska polku sijaitsi maanpinnasta noin parin metrin korkeudessa. Muistan ajatelleeni, että onpas kyllä vaikeakulkuinen polku. Olimme kuitenkin ymmärtäneet, että kyseinen polku oli aika turistinen ja paljon käytössä, koska se sijaitsi niin lähellä Taroko Gorgen pääporttia.

Tämän retken kruunasi vielä se, että villisika yllätti meidät lähellä olevasta pusikosta. Ensiksi kuulimme vain outoa röhinää pusikosta ja sitten kuulimme kun se alkoi juoksemaan meitä päin. Onneksi kerkesimme sitä karkuun, koska olemme kuulleet, että ne voivat olla hyvinkin aggressiivisia. Ei ainakaan voi sanoa, että päivästämme on puuttunut jännitystä.

Tässä vaiheessa polku oli vielä hyvä ja selkeä.

Yhtäkkiä polku loppui ja oli käveltävä kivien läpi. Kivien takana näkyi polku.

Polun varrella oli monta varoitusta putoavista kivistä.

Joen pohjalla olevista kivistä, näki miten vesi vuosien saatteessa on kuluttanut kiviä ja muuttanut niiden muotoaan.

Polun lupussa meille selvisi sitten syy miksi polku oli niin vaikeakulkuinen. Tulimme tuon portin takaa ja kun huomasimme tuon varoituksen, voitte kyllä arvata meidän ilmeemme. Pelästyttiin tietenkin, että joku olisi nähnyt meidät portin toisella puolella. Lähdimme äkkiä pois paikalta, jotta emme vain joutuisi ongelmiin. Kiva kun tätä varoitusta ei näkynyt polun toisessa päässä! :o

Kun vihdoin olimme saapuneet Taroko Gorgen pääportille oli ulkona jo pimeä.  Emme nähneet muita turisteja enää missään, vaan kaikki olivat todennäköisesti menneet kotiin aikoja sitten. Huomasimme yhden auton parkkipaikalla, jossa oli ajovalot päällä. Kävimme kysymässä henkilöltä joka istui autossa, tiesikö hän mihin kohtaan bussi tulisi. Hän osoitti kädellä yhteen suuntaan ja luotimme siihen, että mies oli ymmärtänyt mitä olimme kysyneet. Infoesitteen mukaan viimeinen bussi lähtisi tästä puolen tunnin päästä. Koska emme olleet ihan varmoja odotimmeko edes oikeassa paikassa, niin halusimme pelata varman päälle. Päätimme, että kävelemme pysäkille joka sijaitsi moottoritiellä, juuri ennen Taroko Gorgen sisäänkäntiä. Kun olimme kävelleet toiselle pysäkille, tuli sama vanhempi mies autollaan meitä kohti ja sanoi että hän voisi ajaa meidät Hualienin keskustaan. Sanoimme hänelle, että ei hänen meidän takia tarvitse ajaa sinne. Mies kuitenkin sanoi, että hän oli itsekin menossa siihen suuntaan, joten siitä ei olisi mitään vaivaa. Koska mies oli ollut niin ystävällinen, niin sanoin Simolle, että mennään miehen kyydillä Hualieniin. Mies vaikutti kuitenkin mielestäni luotettavalta. Automatka sujui hyvin ja mies jopa soitti englantia puhuvalle ystävälleen, varmistaakseen että varmasti vie meidät oikeaan paikkaan. Hän ei itse nimittäin puhunut niin hyvää englantia. Kiitimme miestä hänen avustaan ja tarjosimme hänelle vähän rahaa, mutta hän ei suostunut ottamaan mitään maksua. Hän oli tyytyväinen siihen, että oli saanut tavata ja auttaa kahta suomalaista.