tiistai 28. heinäkuuta 2015

Linapacan - The hidden paradise

Matkamme Linapacanille oli vihdoin alkamassa. Olimme viettäneet kahdeksan pitkää päivää Coronilla, joten olimme todellakin valmiita jatkamaan matkaa eteenpäin. Olemme sitä mieltä, että 2-3 päivää olisi helposti riittänyt Coronissa. Paikka on niin pieni, että siihen kerkeää tutustua ihan parissa päivässä. 
Coronin satamaan oli jonkun verran matkaa, joten otimme tuktukin sinne. Olimme jo pari päivää sitten käyneet satamassa, kysymässä laivalippujen hintaa ja sitä oliko laivassa pelastusliivejä. Olimme netistä lukeneet, että laivamatka Linapacanille voi olla hyvin myrskyisä ja että aallot yleensä ovat tosi isoja saaren lähellä. Pelastusliivejä oli onneksi laivassa, joten meidän ei tarvinnut ostaa  lisävarusteita matkaa varten. Madagaskarin laivareissulta opimme sen, että ilman pelastusliivejä emme nouse enää laivaan :D Alla olevasta linkistä pääsee lukemaan kyseistä postausta Madagaskarin laivareissusta: http://rinkkaselassamaailmanympari.blogspot.com.au/search?updated-max=2015-01-24T02:30:00%2B01:00&max-results=7&start=3&by-date=false

Saavuttuamme satamaan olimme yllättyneitä siitä että, paikalla oli niin paljon turisteja. Huokaisimme helpotuksesta kun kuulimme, että ilmeisesti suurin osa oli matkalla El Nidoon, eikä Linapacanille. Heillä oli edessä kahdeksan tunnin laivamatka, kun me taas jäisimme pois jo matkan puolivälissä. Laiva, jolla kuljimme oli aika vanhan näköinen, mutta näytti kuitenkin ihan hyväkuntoiselta. Kaikille matkustajille oli myös pelastusliivit, vaikka nekin olivat vanhat ja jotkut rikkinäisiä. Ennen kuin lähdimme matkaan, jonkinlainen satamapoliisi vielä teki tarkistuksen laivaan, että kaikki oli kunnossa ja että laivassa ei ollut liikaa matkustajia. 
Matka Linapacanille sujui paljon paremmin kuin olimme odottaneet. Päivä oli hyvin selkeä ja merellä ei ollut kovia myrskyjä. Jossain kohtaa aallot olivat vähän suurempia, mutta tästä huolimatta, laiva kulki koko ajan melko tasaisesti merellä. Laivassa tarjottiin jopa yksi ateria ja vettä. Matkan hyvänä puolena oli myös se, että emme kumpikaan tulleet merisairaiksi koko matkan aikana:D

Kun lopulta saavuimme Linapacan saarelle olimme aivan innoissamme näkemästämme. Saari oli aivan upean näköinen kirkkaine vesineen. Täällä viettäisimme viikon tai pari, tai niin kauan kun viihtyisimme. Kukaan muu laivasta ei jäänyt pois meidän kanssamme, vaan olimme ainoat turistit, jotka olivat päättäneet poiketa tavalliselta matkareitiltä. Saimme erittäin lämpimän vastaanoton paikallisilta saarella. Paikalliset olivat yllättyneitä, mutta iloisia, että olimme päättäneet viettää "lomaamme" Linapacanilla. 
Majoituspaikkamme Dory's Store & Lodging sijaitsi San Miguelissa (saaren pääkaupunki) aivan sataman vieressä, joten se oli helppo löytää. Majatalo ja huoneemme oli erittäin siisti. Huoneessamme oli jopa oma tuuletin. Dory ja majatalon muu henkilökunta oli ystävällisiä ja yllättävän hyviä puhumaan englantia. Tilasimme heti lounasta itsellemme ja kerroimme heille meidän ruokamieltymyksiä. Saatavilla oli päivästä riippuen, paljon tuoreita mereneläviä ja myös tarvittaessa erilaisia säilykeruokia. Merenelävät olivat aamulla kalastettu merestä ja ostettu San Miguelin paikallisesta marketista.

Linapacanin satama (majoituimme keltaisessa talossa)
Pieni ranta majatalomme ulkopuolella

Paikallisten  taloja

Kävimme päivällä kävelyllä San Miguelissa. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia.


Ruoka mitä söimme Linapacanilla, oli ehdottomasti parasta ruokaa mitä olimme syöneet Filippiineillä. Opimme jopa tykkäämään kokonaisesta kalasta, mitä aikaisemmin olemme vähän vierastaneet. Aamuisin söimme yleensä kananmunaa/paistosta, riisiä, valkoista paahtoleipää ja joimme (instant) kahvia. Lounaaksi oli mitä milloinkin, erilaisia kalaruokia, simpukoita, katkarapuja, mustekalaa ja kalmaria. Jälkiruuaksi banaania tai mangoa. Ruoka oli hyvin maustettua ja erittäin maukasta!




Päätimme kolmantena päivänä tehdä päiväretken, majoituspaikkamme vastapäätä olevalle pienelle saarelle. Saarella oli hyvä ranta, jossa oli mahdollista ottaa aurinkoa rauhassa ja snorklata. Dory majoituspaikastamme, järjesti meille pienen veneen ja kuljettajan, sekä teki meille hyvät eväät mukaan. Muutamassa minuutissa olimme perillä, melkein autiolla saarella. Venekuljettajamme asui saarella yhdessä äitinsä kanssa ja sanoi, mm. että saimme tarvittaessa käyttää heidän suihkua. Koko päivän aikana näimme vain yhden paikallisen miehen, joka lastasi tavaraa saarelle pienestä veneestään. Päivä sujui mahtavasti nauttien auringosta, uimisesta ja snorklauksesta.












Mahtavan päivän jälkeen oli hyvä nauttia olutta...
...ja katsella auringonlaskua
Paloin vähän auringossa aurinkorasvasta huolimatta...
 Jos päivämme olisivat jatkuneet samalla lailla, kuin tähän asti, olisi kokemuksemme Linapacanista ollut täydellinen. Valitettavasti näin ei ollut, vaan sairastuimme vatsatautiin muutaman päivän jälkeen. Epäilimme tietenkin ruokaa ensimmäisenä ja elimme hetken pussinuudeleilla ja riisillä:D Oireet eivät kuitenkaan helpottaneet ja aloimme todella kyllästymään pitkittyneeseen sairasteluun. Neljän seinän sisällä oleskelu ei ollut kivaa, kun tiesimme, mistä kaikesta jäimme paitsi. Internettiä ei ollut, joten ainut asia mitä pystyimme tekemään ajankuluksi oli kirjojen lukeminen ja vanhojen sarjojen katsominen. Varhaisin aamulla meidät herätti kovaääninen kukko, joka asusti ikkunamme alapuolella. Simo jo uhkasi syödä kukon, kun se ei suostunut olemaan hiljaa aamuisin :D

 Tajusimme lopulta mistä sairastelumme luultavasti johtui. Vesi, jossa peseydyimme oli todennäköisesti jollain tapaa epäpuhdasta. Saarella ei siis ollut suihkua, vaan peseydyimme vedellä, mikä oli kerätty isoihin ämpäreihin (vesi oli kyllä jollain tapaa puhdistettu, mutta emme tiedän miten hyvin). Heti kun lopetimme peseytymisen, niin sairastelumme loppui. Yritimme tietenkin olla nielaisematta vettä kun kävimme pesulla, mutta vähän sitä aina meni suuhun, varsinkin kasvoja ja hiuksia pestäessä.

Vietettyämme kuusi päivää Linapacanilla, päätimme jättää saaren taaksemme. Parin päivän sairastelu ja vähäinen syöminen oli vienyt voimamme ja intomme jäädä saarelle pidemmäksi aikaa. Jos emme olisi tulleet sairaaksi, olisimme mielellämme pitkittäneet vierailuamme saarella. Huonot suihkumahdollisuudet oli myös osasyynä siihen, miksi halusimme jatkaa matkaa.

Kokemuksemme Linapacanista oli kuitenkin erittäin hyvä, sairastelusta huolimatta. Oli mahtavaa olla saarella, missä ei ollut muita turisteja.  (Lukuunottamatta yhtä iltaa, kun majoituspaikkaamme tuli muutama turisti. Merellä oli ollut niin kova myrsky, että matkustajalaiva oli joutunut tekemään pysähdyksen Linapacanille matkallaan El Nidoon.) Majatalon henkilökunta oli myös erittäin ymmärtäväinen ja auttavainen niinä päivinä kun olimme sairaina. Majoittuminen Linapacanilla oli kaiken lisäksi erittäin halpaa. Meillä meni päivittäin keskimäärin 20€, päivän ateriat mukaan luettuna. 

Aika jatkaa matkaa Linapacanista
Linapacan - "The hidden paradise"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti