Kaksi viimeistä päivää Nyaung Shwessä vietimme rentoutuen viinitarhassa ja käymällä puppet showssa, eli nukketeatterissa. Nukketeatteri sijaitsi aivan keskustassa, lähellä majoituspaikkaamme. Ihan mielenkiinnosta halusimme nähdä esitelmän, joka kesti puolisen tuntia. Emme aikaisemmin olleet nukketeatteria nähneet, ainakaan aikuisina. Paikallinen mies ja hänen poikansa esittivät erilaisia näytelmiä erilaisilla hahmoilla, oli kuninkaita, lohikäärmeita, apinoita ja prinsessoja. He olivat erittäin taitavia ja osasivat hallita nukkeja ihan mielettömällä tavalla. Huomasi, että he olivat tehneet sitä monta vuotta.
Viinitarha sijaitsi vähän kauempana keskustasta, minkä takia alunperin vuokrasimme polkupyörät majoituspaikastamme. Paikkaan oli melko helppo löytää, kun olimme saanet ohjeet majoituspaikan henkilökunnalta. Matkalla saimme ihastella Myanmarin hienoja maalaismaisemia ja nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Viinitarha oli erittäin kaunis ja romanttinen. Maistoimme ensimmäistä kertaa Myanmarilaista viiniä, mikä osoittautui olemaan oikein hyvää. Tulevien joulupyhien vuoksi, päätimme vähän löysätä päiväbudjetissamme ja tilasimme ruokaa ravintolasta, vaikka ruoka oli aika kallista :D Ruoka oli hyvää, mutta ei mitenkään hintaansa nähden erikoista. Simo rohkaistui ottamaan salaattia, mikä osoittautui virheeksi ja hän sai siitä tietenkin lievän vatsataudin. Tähän asti Aasiassa olimme molemmat säästyneet kaikennäköisiltä vatsataudeilta. Onneksi! Madagaskarilla kun sairastumisille ei meinannut näkyä loppua.
Myanmarin ravintoloissa ja kahviloissa olemme ensimmäistä kertaa nähneet matkallamme lapsityövoimaa. Olemme todennäköisesti jossain muuallakin nähneet, mutta täällä siihen oikeasti kiinnitti huomion, koska se oli niin yleistä. Monet lapset työskentelevät yksin ravintoloissa ja toiset vanhempiensa kanssa. Monesti näimme kuitenkin lapsien työskentelevän yksin. Välillä yksi vanhemmista oli paikalla käskyttämässä tai kurittamassa lasta, jos lapsi ei ollut tarpeeksi nopea palvelemaan asiakasta. Kiinnitimme huomiota siihen, että lapset olivat yleensä varhaisteini-iässä tai teini-iässä olevia poikia. Emme tiedä mistä tämä johtuu, välillä tietenkin töissä oli nuoria tyttöjä, mutta suurimmaksi osaksi he olivat poikia. Surulliseksi sitä kyllä tuli kun näki, kuinka lapsia kohdeltiin huonosti. Tästä huolimatta lapset jaksoivat hymyillä päivät pitkät ja olla kohteliaita ja ystävällisiä ravintolan asiakkaille.
 |
| Nyaung Shwen keskustasta |
 |
| Matkalla viinitarhaan |
 |
| Jälkiruuoaksi suklaakakkua |
 |
| Pyöräilymatkamme varrelta |
 |
| Intialaista ruokaa |
 |
| Nukketeatterista |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti