RINKKA SELÄSSÄ MAAILMAN YMPÄRI: Kiinalainen uusivuosi "kissakaupungissa"

Borneon matkallamme olimme päättäneet keskittyä kahteen kaupunkiin, nimittäin Kota Kinabaluun ja Kuchingiin. Päädyimme tähän suunnitelmaan sen takia, että meillä oli vain vajaat kaksi viikkoa aikaa reissata Malesian Borneossa.

Vietettyämme neljä päivää Kota Kinabalussa, matkamme jatkuisi lentäen Kuchingiin. Olimme lukeneet, että Kuching olisi kulttuurillisesti Kota Kinabalua mielenkiintoisempi kaupunki ja että siellä olisi enemmän nähtävää. Itse olimme jo kerenneet rakastua Kota Kinabaluun, niin olihan meidän pakko myös tykätä Kuchingista. Kaupungin nimi Kuching, tulee Malayn sanasta "Kucing", mikä tarkoittaa kissaa. Paikallisten kesken, Kuchingin toinen nimi onkin ”cat city”, eli kissakaupunki. Nimensä mukaisesti Kuchingia koristaa useammat kissapatsaat ja kaupungista löytyy jopa kissamuseo. Kuinka eriokoista! Kissoja rakastavina ihmisinä, pidimme jo tästä kaupungista.

Lentomme Melbourneen lähtisi myös Kuchingista, joten oli melko luonnollista, että Kuching olisi viimeinen kohteemme Borneossa. Aluksi ajattelimme, että matkustaisimme bussilla Kuchingiin, mutta kun Kota Kinabalussa aloimme tutkimaan asiaa enemmän, niin huomasimme, että se ei ollut niin yksinkertaista. Bussimatka Kota Kinabalusta Kuchingiin olisi ollut erittäin pitkä. Matka kestäisi nimittäin yli kaksi päivää. Tietääksemme suoraa matkareittiä Kota Kinabalusta Kuchingiin ei ole, vaan on kuljettava Brunein kautta päästääkseen sinne. Matka ei tietenkään olisi ollut mikään mahdoton tehtävä ja ymmärtääksemme suomalainen saa viisumin ilmaiseksi Bruneihin 30:n päivän ajaksi (tästä emme kuitenkaan ole ihan varmoja?). Meillä oli kuitenkin niin vähän aikaa Malesian Borneossa, että emme halunneet ottaa mukaan vielä toista valtiota. Jos vielä olisimme matkustaneet Bruneihin, olisimme tietenkin halunneet viettää siellä muutaman päivän. Lopputuloksena olisi ollut, että emme olisi kerenneet viettää monta päivää Kuchingissa.

Todennäköisesti säästimme vaan budjetissamme, kun loppupelissä valitsimme lentää Kuchingiin, kun että, olisimme tehneet matkan maateitse ja vielä yöpyneet Bruneissa muutaman päivän. Ehkä oli vain parempi, että opimme vähän karsimaan pois matkakohteita ja ettemme tehneet liian stressaavaa aikataulua itsellemme. Brunei olisi kyllä ollut mielenkiintoinen valtio, mutta jääköön tämä kohde seuraavaan kertaan! ;)

Päätimme siis varata lennon Kuchingiin aika viime tipassa ollessamme Kota Kinabalussa. Onneksi maansisäiset lennot Aasiassa ovat melko halpoja, joten lompakkomme ei kokenut suurta järkytystä. Internetin kautta löysimme tosi halvat AirAsian lennot Kuchingiin(35€/henkilö). Ennen kuin varasimme kyseisen lennon, päätimme varmuuden vuoksi vielä käydä AirAsian toimistolla, jos kenties lennon hinta olisi ollut vielä halvempi toimistosta ostaessa. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan päätimme lopulta varata liput netin kautta.

Lentomme Kota Kinabalusta Kuchingiin sujui hyvin, vaikka aluksi vähän jännitimme lentämistä AirAsialla. Niin kuin monet varmasti muistavat, niin yksi AirAsian lentokoneista putosi Jaavan mereen joulukuussa 2014. Itsellämme ei ollut aikaisempaa kokemusta kyseisestä lentoyhtiöstä, joten emme oikein olleet muodostaneet omaa mielipidettä kyseisestä lentoyhtiöstä. Olimme kuitenkin matkamme aikana kuulleet paljon hyviä kokemuksia AirAsiasta, joten emme antaneet pari kuukautta takaisen lento-onnettomuuden olla esteenä lentoyhtiöllä matkustamisella.

Kokemuksemme AirAsialla olikin oikein hyvä. Meillä ei tietenkään ollut mikään pitkä lento (lento kesti alle pari tuntia), jolloin mukavuuksia ei yleensä hirveästi kaipaa. AirAsia on halpalentoyhtiö ja mukavuudet myös sen mukaiset. Pidemmillä lennoilla penkkien ahtaus ja virikkeiden suppeus voi tietenkin alkaa häiritä:D

Saavuttuamme Kuchingiin, vastassamme oli oikea rankkasade! Olimme Aasiassa ollessamme selvinneet näin pitkälle, ilman kunnollisia sadekuuroja. Voimme kyllä sanoa, että meillä on ollut hyvä tuuri sään suhteen, vaikka emme sen kummemmin ole yrittäneet välttää huonoja kelejä matkamme aikana. Tietenkin olemme aina silloin tällöin vähän katsoneet, että emme matkusta maahan, missä sillä hetkellä on rankka sadekausi. Maalaisjärki on sallittua ja turvallisuus on mennyt kaiken edelle. Emme kuitenkaan ole halunneet tulvien ja maanvyöryjen keskelle.

Kuchingissa satoi niin kovaa, että eteensä ei juurikaan nähnyt. Sadepisarat olivat melkein golfpallon kokoiset. Kun nousi pois sateensuojasta, sitä kastui hetkessä ihan läpimäräksi. Päätimme ottaa taksin keskustaan, koska olimme saapuneet Kuchingiin varhaisin aamulla ja olimme tosi väsyneitä. Emme olleet varanneet mitään majoituspaikkaa etukäteen, joten annoimme taksikuskillemme melko vapaat kädet valita meille yösija tulevalle yölle. Hän vei meidät tietenkin Lonely Planetin suosituimpaan guest houseen, jonka omisti ruotsalainen nainen. Päätimme yöpyä siellä pelkästään yhden yön, koska se oli mielestämme vähän liian kallis. Muuten guest house oli kyllä erittäin kiva ja viihtyisä.

Levättyämme hetken ja sateen lakattua menimme syömään ja tutustumaan kaupunkiin. Löysimme Internetistä halvan majoituspaikan, joka ei ollut liian kaukana kaupungin keskustasta. Nykyinen majoituspaikkamme sijaitsi ”chinatownissa”. Alue oli meidän makuumme vähän liian turistinen. Päätimme illan aikana käydä katsomassa, missä majoituspaikka tarkalleen sijaitsi ja samalla ajattelimme myös tehdä huonevarauksen. Kun lähdimme etsimään Hostellia illalla, emme kuitenkaan löytäneet koko majoituspaikkaa, vaikka mielestämme kävelimme monta kertaa oikeata tietä pitkin. Vasta guest housessa tajusimme, kun katsoimme hostellin kotisivua, että olimme olleet oikean rakennuksen luona. Ulkona oli vaan ollut niin pimeä ja hostellin logo oli niin pieni, että se oli jäänyt meiltä huomaamatta. Lopuksi päätimme vain varata huoneen hostellista Internetin kautta, jotta varmasti saisimme huoneen sieltä muutamaksi päiväksi.

Kiinalainen uusivuosi oli juuri alkamassa kun olimme saapuneet Kuchingiin. Tätä odotimme tietenkin innoissamme. Olimme todella iloisia kun Filippiineillä huomasimme, että olisimme vielä Aasiassa kun suuri juhla koittaisi. Mikä mahtava kokemus se olisi meille!
No koko juhlan alku meni meiltä vähän ohi. Olimme nimittäin juuri menossa nukkumaan, kun raketit yhtäkkiä ympäri kaupunkia alkoi räjähtämään. Emme aluksi edes ymmärtäneet mistä oli kysymys, koska itse olimme siinä olettamuksessa, että Kiinalainen uusivuosi alkaisi vasta huomenna. No hetken ihmeteltyämme, tajusimme, että kello oli kaksitoista yöllä. Eli olimme itse vain menneet sekaisin päivissä ja tosiaan saapuneet Kuchingiin Kiinalaisen uudenvuoden aattona. Haha, mikä moka meiltä. Onneksi kuitenkin uudenvuoden ohjelmaa riittäisi vielä monelle päivälle ja todennäköisesti näkisimme vielä myös lisää ilotulitteita.

Aamulla jatkoimme matkaa guest housestamme kohti halvempaa hostellia. Saimme guest housen henkilökunnalta mandariinit lahjaksi. Kiinalaisena uutenavuotena on nimittäin tapana antaa pieniä lahjoja tai rahaa tutuille ja tuntemattomille. Mies guest housesta jakoi myös muita uudenvuoden tapoja ja perinteitä kanssamme, kun kysyimme juhlasta. Meille kiinalainen uusivuosi oli nimittäin aika tuntematon. Hän kertoi mm., että meidän ei tarvitse yllättyä, jos esimerkiksi joku kutsuu meidät kotiinsa syömään uudeksivuodeksi. Se on kuulemma normaali tapa kyseisenä juhla-aikana. Monet paikalliset matkustavat vanhempiensa luokse juhlan ajaksi, ollaakseen perheensä ja sukulaistensa kanssa, sekä näyttääkseen kunnioitusta vanhempiaan kohtaan.

Hostelli, johon majoituimme oli melko uusi ja pieni kooltaan. Vietettyämme siellä muutaman päivän, päätimme jäädä kyseiseen paikkaan kunnes lentomme lähtisi Kuchingista. Kaiken kaikkiaan viettäisimme yhdeksän päivää Kuchingissa. Hostellin omistaja oli oikein mukava ja paikka oli myös erittäin hiljainen. Koko viikon aikana siellä oli vain muutama henkilö meidän lisäksi. Parasta hostellissa oli kuitenkin sen nimi; Hero Hostel. Olihan se jo yksi syy jäädä kyseiseen paikkaan ;D

Päivämme Kuchingissa kuluivat aika leppoisissa tunnelmissa. Söimme hyvin ja tutustuimme kävellen kaupunkiin. Olimme hyvin yllättyneitä siitä, että kaupungissa oli niin hiljaista koko uudenvuoden ajan. Suurin osa ravintoloista ja liikkeistä olivat kiinni. Ihmisiä näkyi myös tosi vähän ulkona. Ajattelimme tämän johtuvan siitä, että monet paikalliset olivat matkustaneet uudeksivuodeksi vanhempiensa luokse tai muuten vaan isompiin kaupunkeihin viettämään Kiinalaista uuttavuotta. Välillä ravintoloiden löytäminen oli vähän haastavaa, kun suurin osa Kuchingin ravintoloista oli kiinni kokonaiset neljä päivää. Juhlan jälkeen kaupunki alkoi vihdoin vilkastumaan, liikkeet aukaisivat ovensa ja ravintoloita ilmestyi joka puolelle. Löysimme jopa ruotsalaisen ravintolan, jossa oli suomalainen omistaja. Pääsimme juttelemaan omistajan ja hänen äitinsä kanssa, joka myös oli suomalainen, mutta asunut Ruotsissa pitkän aikaa. Söimme tietenkin ravintolan bravuuriannokset; lihapullia ja perunamuusia, sekä gourmetmakkaraa perunamuusin kera. Oli kyllä tosi hyvää!

Hero Hostel sijaitsi matalassa rakennuksessa. Rakennuksessa oli myös hyvä ruokapaikka, joka oli vuorokauden ympäri auki. Samassa rakennuksessa toimi myös kampaaja, jossa kävin leikkauttamassa hiukseni ja värjäämässä tukkani tummemmaksi. Oli erittäin ammattitaitoinen mieskampaaja!

Hero Hostel

Huoneemme :D

Ostoskeskus

Ravintola, joka oli hostellimme vieressä. Kävimme siellä monta kertaa syömässä. Paikan juomat olivat tosi herkullisia, eivät tosiaankaan mitään terveellisiä :D

Sarawak Laksa

Iltakävelyllä. Kuching on turvallinen kaupunki, joten uskalsimme kulkea ulkona pimeän aikaan.

Kissapatsaita oli ympäri kaupunkia. Löysimme kuolleen koiran yllä olevan patsaan luota, koira oli jätetty siihen mädäntymään :(

Simo päätti myös yllättäen ottaa tatuoinnin Kuchingissa. Kaupungista löytyy aika paljon tatuointiliikkeitä, eli valinnanvaraa on paljon. Simon luettua erilaisia arvosteluita tatuointiliikkeistä ja tatuojista, hän päätyi Borneo Headhunter Tattoos tatuointiliikkeeseen. He olivat saaneet erittäin hyviä arvosteluita ja jopa tatuoineet joitain julkisuudenhenkilöitä. Tatuoijat matkustivat myös paljon ympäri maailmaa, osallistuen erilaisiin tatuointimessuihin. Voimme lämpimästi suositella kyseistä paikkaa! Tatuojat olivat erittäin ammattitaitoisia, he toimivat erittäin hygieenisesti ja välineet olivat puhtaita.
Simo sai valita, halusiko hän, että tatuointi tehtäisiin mekaanisella koneella vai perinteisellä "hakkuu" tekniikalla, eli kuva "hakataan" ihoon pienellä bambukepillä, jossa on neula/neuloja kepin päässä. Perinteisellä "hakkuu" tekniikalla, tatuointi olisi maksanut yli sata euroa enemmän (kyseinen tekniikka on hitaampi), joten päädyimme tylsästi mekaaniseen tekniikkaan. Tatuoinnin hinnaksi tuli 219€. Vietimme studiossa aikaa yli neljä tuntia, rupatellen asioista maan ja taivaan välillä, juoden kahvia ja syöden keksejä. Molemmat miehet olivat lähiaikoina tulossa Suomeen ensimmäistä kertaa. He odottivat kovasti mökkeilyä Lapissa, uimista ja kalastusta. En tiedä miten miehet pärjäsivät Suomen kylmässä säässä :D

Simo sai perinteisen lohikäärmeen oikeaan olkavarteensa. Tatuointistudio oli mielestämme erittäin kivasti sisustettu. Persoonallisia esineitä ja valokuvia oli joka puolella asuntoa.

Vaikka Kiinalainen uusivuosi Malesiassa oli paljon hiljaisempi ja rauhallisempi kun olimme olettaneet, niin olimme iloisia, että saimme kokea sen. Juhlat ovat todennäköisesti aivan eri luokkaa Kiinassa ;) Ensimmäisten päivien aikana saimme nähdä paljon raketteja, ilotulitteita ja perinteisen lohikäärmetanssin (tänä vuonna se oli tosin leijona). Kuulimme jo kaukaa missä leijonatanssi otti osaa, koska meteli oli sen mukainen. Leijonatanssin aikana räjäytetään papatteja ja musiikkia soitetaan kovaan ääneen. Tanssi tilataan yleensä erilaisiin Kiinalisiin temppeleihin ja joihinkin liikkeisiin, esim. ostoskeskuksiin tai ravintoloihin.

Tua Pek Kong Temple

Leijonatanssi. (Emme valitettavasti saaneet muita hyviä kuvia tanssista).

Ilotulitteita

Itse olin lähes koko ajan Kuchingissa flunssan kouruissa, joten suuremmat aktiviteetit kaupungissa jäivät meidän osalta pois. Jaksoimme kuitenkin käydä kissamuseossa, joka sijaitsi lyhyen bussimatkan päässä Kuchingin keskustasta. Museo oli ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta ehkä vähän outo mielestämme :D Olimme tietenkin toivoneet, että siellä olisi ollut oikeita kissoja, mutta eipä siellä ollut.

Kuchingissa olessamme, olisimme myös halunneet käydä katsomassa Sarawakin orankeja, mutta ne jäivät meidän osalta tällä kertaa näkemättä. Olimme niin väsyneitä ja itse olin niin pahassa flunssassa, etten halunnut mennä sinne kipeänä. Kyllähän tämä vähän harmitti, mutta asialle emme voineet mitään.