Mutkia matkassa Malawissa

Ugandan jälkeen seuraavana kohteena oli Malawi, meidän kolmas maa Afrikassa. Päätimme lähteä Malawiin koska olimme lukeneet, että Malawi on suhteellisen turvallinen Afrikan maa ja sieltä on helppo jatkaa matkaa maitse, esimerkiksi Sambiaan tai Tansaaniaan. Malawissa reppureissukultuuri on myös melko kehittynyttä. Kaunis Malawijärvi oli tietysti myös yksi syy miksi halusimme sinne.

Lentomme Malawiin kulki Etiopian kautta, missä meillä oli muutaman tunnin välilasku. Malawin lennolla oli yllättävän paljon länsimaalaisia turisteja, ihan lapsiperheitäkin. Monet olivat ilmeisesti tulossa maahan työskentelemään.  Saavuimme Malawin pääkaupunkiin, Lilongween, ihan aikataulun mukaan, kellon ollessa puoli yksi päivällä.  Otimme taksin lentokentältä, koska se oli vähän halvempi kuin bussi. Olimme olettaneet, että Malawi olisi halpa maa kaiken lukemamme perusteella, mutta saimme harmiksemme todeta, että hinnat Malawissa olivat viime aikoina nousseet radikaalisti,  mm. turismin lisääntyessä ja koska Malawin valuutta kwacha oli uudistettu vuonna 2012.

Kuva lentokentältä. Näitä puita löytyy vähän joka puolelta Malawista.

Ensimmäinen majoituspaikkavaihtoehtomme oli "ihan täynnä" ja ainut vapaa huone oli majoituspaikan kallein, joka oli yli 40 dollaria yö. Emme tiedä pitikö tämä paikkaansa vai halusiko henkilökunta vain, että ottaisimme kalliimman huoneen. Olimme huomanneet, että heidän äänensävy muuttui heti kun sanoimme, että yöpyisimme vain yhden yön. Välillä senkin takia saa huonompaa palvelua. Päätimme jatkaa matkaa ja löytää halvemman vaihtoehdon. Taksikuskimme oli niin ystävällinen, että suostui samaan hintaan etsiä meidän kanssa toista majoituspaikkaa. Toisella kerralla nappasi ja löysimme halvan guest housen. Henkilökunta siellä oli mukavaa ja huone ihan kohtalainen. Olimme aika väsyneitä ja nälkäisiä pitkän lennon jälkeen, joten päätimme, että menisimme syömään ja sen jälkeen aikaisin nukkumaan. Ruokapaikka missä kävimme oli Italialainen ja hyvin suosittu Lilongwessa. Ruoka oli erittäin hyvää, helposti yksi parhaimmista ruoista mitä olemme Afrikassa syöneet. Hinta oli kuitenkin melkein Suomen hinnoissa. 

Lilongwe oli  yllätykseksemme erittäin hiljainen kaupunki ollakseen pääkaupunki. Oli hyvin outoa tulla vilkkaasta ja kiireisestä Kampalasta, hiljaiseen Lilongween. Syy hiljaisuuteen löytyi, kun kuulimme, että Malawissa oli suuri festivaali (Lake of stars) käynnissä samaan aikaan,  joten suurin osa ihmisistä oli juhlimassa siellä. 

Päätimme, että jatkamme matkaa heti seuraavana päivänä, kohti Nkhata Bayta, koska koimme ettei Lilongwella ollut paljon annettavaa meille. Lilongwesta emme valitettavasti ottaneet mitään kuvia, koska kello oli jo aika paljon kun kävimme ulkona kaupungilla syömässä. Jätimme suosiolla kameramme huoneeseen turvaan.

Heräsimme aikaisin aamulla käydääksemme nopeasti automaatilla ja sitten jatkaaksemme matkaa kohti bussiasemaa. Olimme juuri edellisenä päivänä lukenut, että rahasysteemi Malawissa on aika surkea. Automaatista saa vain kerralla nostettua 40 000 kwachaa, mikä on noin 80 euroa. Hulluin puoli on,  että suurin seteli on 1000 kwachaa, mikä siis tarkoittaa sitä, että saat 40 seteliä nostettua. Meillä oli vielä se hauska asia edessämme, että olimme lähdössä Nkhata Bayhin, missä oli vain kaksi pankkiautomaattia, jotka yleensä kuulemma eivät edes ole toiminnassa. Meidän oli siis pelattava varman päälle ja nostaa enemmän rahaa kerralla. Oli vähän kuumottavaa nostaa 40 000 kwachaa x 5 automaatista, kun takana oli noin kaksikymmentä henkilöä odottammassa vuoroaan. Sillä välin kun minä nostin rahaa, Simo täytti reppunsa rahalla. Eihän niin paljon seteleitä edes saa mahtumaan lompakkoonsa, taikka rahavyöhönsä. Mielessä kävi ajatus, että jos joku meidät nyt ryöstäisi, varas saisi aika hyvän saaliin. Rahannoston jälkeen, aikaa oli mennyt yllättävän paljon ja yritimme nopeasti päästä bussiasemalle. Menimme jalkasin, koska emme vielä siinä vaiheessa uskaltaneet ottaa minibussia asemalle. Matka oli yllättävän pitkä, mutta löysimme lopulta perille muutaman paikallisen henkilön reittiohjeiden avulla. Perille päästyä saimme kuulla, että bussi Nkhata Bayhin oli jo lähtenyt aikaisemmin aamulla. Jos asiointi automaatilla olisi mennyt nopeammin, olisimme luultavasti kerenneet siihen. Ainut vaihtoehtomme oli ottaa bussi Dwangwaan ja sieltä ottaa minibussi Nkhata Bayhin.

Nousimme bussiin, jossa istuimme yli kaksi tuntia, odottaen, että bussi täyttyisi kokonaan. Epätoivo alkoi vähän iskemään kun huomasimme, että kaikki vieressä olevat bussit lähtivät matkaan ja me vain seisoimme paikallaan. Olisi pitänyt valita toinen bussi ja mennä toista kautta, ajattelimme. Lopulta bussimme täyttyi kokonaan ja jopa ylikin. Saimme kuulla hirveetä huutoa paikalliselta mieheltä, kun olimme vieneet kolme istuinta, yhden meidän rinkoille. Yritimme selittää miehelle, että emme halunneet jättää rinkkojamme paikkaan, missä emme niitä voineet valvoa. Mies huusi vain, että haluaa istua koska on maksanut paikasta. Yritimme selittää rauhallisesti, että voisimme vaihtaa paikkaa eteen, missä myös laukkuja voisi pitää. Miehen kanssa ei pystynyt yhtään neuvotella. Lopulta pääsimme keskustelemaan kuskin kanssa ja saimme paikat edestä, rinkat meidän silmien alla. Onneksi pääsimme tähän ratkaisuun, koska mielessä oli jo kerennyt käydä, että poistumme bussista ja ottaisimme seuraavana päivänä bussin suoraan Nkhata Bayhin. 

Bussimme lähti vihdoin matkaan, etana vauhtia kylläkin, koska matkalla oli paljon ylämäkiä ja painoa oli niin paljon. Nkhata Bayhin oli noin 400km matkaa ja arvioitu matka-aika oli noin viisi tuntia.

Kahdekasan tunnin ajelun jälkeen bussi päätti sanoa itsensä irti ja jäimme tien varteen odottamaan, kun kuski yritti korjata bussia. Emme tienneet yhtään mitä oli meneillään, koska kaikki puhuivat vain paikallista kieltä. Yhtäkkiä kaksi minibussia ajoi ohitsemme ja huomasimme kaikkien menevän niitä kohti. Kuskimme kertoi meille, että bussia ei saada korjattua ja että he maksavat minibussinkuljettajalle jotta pääsemme perille Dwangwaan. Pääsimme ensimmäistä kertaa minibussin kyytiin Malawissa ja se oli kyllä ainutkertainen kokemus. Bussi täyttettiin niin täyteen kun vain voi. Paikkoja taisi olla 12 henkilölle, mutta meidän laskelmien mukaan ihmisiä oli lähes 25 kyydissä. Osa matkusti minibussin ulkopuolella, seisoen reunalla ja pitäen kiinni sisäpuolelta, koska eivät yksinkertaisesti mahtuneet auton sisälle. Kun pääsimme Dwangwaan oli jo tosi pimeä ja päätimme ettemme jatka matkaa enään tänään. Yksi nuori mies minibussista lupasi auttaa meitä löytämään yösijan  ja että pääsisimme turvallisesti perille, olihan jo ulkona pimeä. Hän auttoi meitä löytämään taksin halvalla ja oli seuranamme siihen asti kunnes pääsimme guesthouseen, johon olimme päättäneet jäädä yöksi. Onneksi Malawissa oli niin auttavaisia ja mukavia ihmisiä. Päivämme päättyi hyvin, vaikka aluksi sai jännittää mihin sitä päätyisi yöksi.

Majoituspaikkamme